sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Analyysiä Länsimetrosta ja liityntäliikenteestä

Kirjoitin edellisessä postauksessani joulukuussa siitä, miten kaupunginhallituksen konsernijaostossa toin esiin Länsimetron liityntäliikenteeseen ja muihin linjastomuutoksiin liittyviä ongelmia.

Vielä joulukuussa HSL vakuutti että mitään huolta ei ole. Vaikka matka-ajat kasvavat paljon kymmenillätuhansilla ihmisillä ja sisäisiä ja poikittaisyhteyksiä katkaistaan, HSL:n kanta oli että ihmiset kyllä tottuvat, suunnitelmat on tehty huolella ja vuoden jälkeen katsotaan mikä on tilanne ja pitääkö jotain korjata. Olin hyvin pettynyt tähän asenteeseen.

Huomenna saamme kaupunginhallituksessa liityntäliikenneasiasta selostuksen. Vaadimme viime viikolla ongelmien ratkaisemista viipymättä. Nyt onkin välittömästi käynnistettävä prosessi Länsimetron lityntäliikenteen ja muiden 3.1 toteutettujen linjastomuutosten suurimpien ongelmien korjaamiseksi:

- Miten saadaan kaikki junat Matinkylään ruuhka-aikaan
- Miten saadaan myös suoria linjoja ongelma-alueille (entisten linjojen 111-112, 143-165 reitit)
- Miten korjataan sisäisen ja poikittaisliikenteen ongelmat: monin paikoin kohtuuttomat matka-ajat ja motissa olevat palvelut.

Lisäksi HSL:n on pikaisesti selvitettävä, miten on mahdollista, että linjastosuunnittelu on perustunut vääriin kapasiteettiennusteisiiin ja miten varmistetaan, ettei vastaavia virheitä enää tapahdu.

Missä mennään?

Nyt linjastomuutoksen jälkeistä liikennöintiä on takana reilu viikko, ja ennalta tunnistetut huolet ovat suurelta osin realisoituneet ja niiden lisäksi on tullut nippu uusia. Käyn tässä postauksessa läpi ne kaikki: kohtuuttomasti kasvaneet matka-ajat, lisääntyneet ja epävarmat vaihdot, katkenneet yhteydet palveluihin, puutteellisen myöhäisliikenteen, terminaalien ongelmat, riittämättömän poikkeusliikenteen ja riittämättömän metron kapasiteetin Matinkylä-Tapiola välillä. Lopuksi vielä summaus ja perustelut mitä korjauksia näihin olen ajamassa.

Ennen tätä kuitenkin täytyy todeta, että jotain meni onneksi hyvinkin. Vikatilanteita lukuunottamatta metro on toiminut ja erityisesti aseman seutujen lähellä asuvat ovat tyytyväisiä metroyhteyteen. Asemat ovat myös hienoja ja tuoneet uusia palveluja lähelleen. Liityntäparkkipaikat ovat riittäneet ja ainakin Tapiolassa yhteys parkkipaikoilta laiturille on toimiva.

Mutta sitten ongelmiin.

Kohtuuttomasti kasvaneet matka-ajat

Tästä aiheesta olen kirjoittanut paljon viimeisen vuoden aikana. Ongelma koskee Espoossa erityisesti Matinkylästä länteen sijaitsevia liityntäliikenteen varassa olevia alueita: Espoonlahden suuraluetta ja Finnoontien vartta Espoon keskukseen. Myös Haukilahdessa ja Westendissä on kohtuuttomasti kasvaneita matka-aikoja.

Mitä on kohtuuton? Tyypillisesti Espoonlahden alueelta, kuten Kivenlahdesta, Soukasta, Nöykkiöstä, Kattilalaaksosta, Tillinmäestä, Saunalahdesta tai Latokaskesta pääsi suorilla busseilla 25-40 minuutissa perille Kamppiin. Liityntäliikenteen kanssa matka-ajat ovat olleet luokkaa 45-60 minuuttia, yli tunninkaan matka-aika ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Prosentuaalisesti puhutaan todella isosta palvelutason heikennyksestä ja arjen kannalta merkityksellisestä asiasta. Joiltain alueilta kuten Kattilalaaksosta ei ole lainkaan liityntälinjaa, vaan ensin on vaihdettava poikittaislinjasta liityntälinjaan, ja siitä metroon. Ja Espoonlahden suuralueella asuu lähes 60000 asukasta, eli kyse ei ole pienestä joukosta.

Ihmiset ovat hankkineet asuntonsa niin että arki toimii. Eikä se enää toimikaan, kun työmatkaan menee suuntaansa yli 20 minuuttia enemmän. Päiväkoti-ikäisten lasten hoitoaikojen kanssa tulee ongelmia, harrastusten kanssa tulee ongelmia, jne. Haukilahdesta ja Westendistä matka on ollut suorilla busseilla vielä nopeampi, mutta prosentuaalisesti puhutaan yhtä suurista heikennyksistä kuin Espoonlahdessa.

HSL:n omat materiaalit ovat vielä siime syksynäkin ennustaneet lyhyempiä matka-aikojen pidennyksiä kuin nyt on realisoitunut. HSL on viestinyt, että kokonaisuutena matka-ajat lyhentyvät ja pidennykset ovat tyypillisesti alle 10 minuuttia. Reittiopas ei ole toiminut kunnolla edes siirtymän jo taphaduttua, joten asiaan on ollut vaikea saada selvyyttä. Päättäjien on voitava luottaa saamaansa tietoon - nyt voidaan todeta, että aiemmin saatu matka-aikatieto ei ole ollut realistista.

Matinkylän terminaalin ylikuormituksesta ja Tapiolan terminaalin keskeneräisyydestä vielä enemmän myöhemmin, mutta nämä osaltaan heikentävät myös matka-aikoja aiheuttaen ruuhkaantumista ja ylimääräistä kävelyä vaihtojen yhteydessä.

Lisääntyneet ja epävarmat vaihdot

Tästäkin olen kirjoittanut aiemmin. Monet aiemmin suorat yhteydet vaativat yhden tai kaksi vaihtoa kun koko Etelä-Espoon liikenne ohjataan kulkemaan metron kautta. Vaihdot hidastavat, mutta ne myös lisäävät yhteyksien epävarmuutta.

Monilla liityntälinjoilla on tiheä liikennöinti ainakin ruuhka-aikaan, mutta on myös liityntälinjoja jotka liikennöivät harvoin. Jos myöhästyt jatkobussista Matinkylässä, voit joutua odottamaan terminaalissa jopa puoli tuntia, jolloin kokonaisyhteyden pituus kasvaa helposti lähelle puoltatoista tuntia. Tämä ei ole mitenkään kohtuullista, kun ennen on päässyt suoralla ja varmalla yhteydellä reippaasti alle tunnin.

Vaihdot ovat hankalia myös koululaisille, liikuntarajoitteisille, vanhuksille ja muille erityisryhmille. Koululaiset käyttävät paljon Espoon sisäistä liikennettä koulu- ja harrastusmatkoilla, ja näitäkin linjoja on vähennetty jolloin tulee enemmän vaihtoja, kävelyä, kasvaneita matka-aikoja ja epävarmoja reitityksiä.

Katkenneet yhteydet palveluihin

Espoon sisäisiä ja poikittaislinjoja on karsittu ja lyhennetty. Tämä on johtanut siihen, että monet palvelut ovat jääneet mottiin. Jorvin ja Meilahden sairaala- ja työpaikka-alueiden yhteydet Etelä-Espoosta ovat heikenneet merkittävästi, esimerkiksi Mattlidenin, Kaitaan, Olarin, Espoonlahden ja Kuninkaantien lukioiden yhteydet ovat heikentyneet, poikittaismatkat Espoonlahdesta Leppävaaraan ovat heikentyneet, lista on pitkä ja kasvaa.

Koulujen, lukioiden ja sairaaloiden hyvät julkiset liikenteen yhteydet ovat aivan ensisijaisia, eikä niitä saa romuttaa. Ei voida olettaa, että perheet muuttavat tai vaihtavat lapsen koulua, kun julkisilla hyvin kulkenut koulumatka ei enää onnistukaan linjan lopetettua.

Puutteellinen myöhäisliikenne

Metron liikennöinnin loputtua siirrytään yöbusseihin. Välissä on kuitenkin turhan pitkä väli, ja yöbusseja on ollut liian vähän. Kaikki odottaneet eivät ole mahtuneet niihin. Myös tiedotus yöliikennöinnistä ja metron lopetusajoista on ollut heikkoa.

Terminaalien ongelmat

Matinkylän terminaali palvelee reippaasti yli sadantuhannen asukkaan päivittäistä liikennöintiä, kun liityntälinjat koko Matinkylä-Olarin alueelta, Espoonlahden suuralueelta ja osalta Espoon keskuksen alueesta on reititetty sinne. Läntisen Espoon sisäinenkin liikenne on suurilta osin reititetty Matinkylän terminaalin kautta ja myös Kirkkonummen liityntäbussit tulevat Matinkylään.

Silti Matinkylään menee vain joka toinen metro. Ei ole ihme, että Matinkylän terminaali on ruuhkautunut ruuhka-aikoina. Liukurappuset ovat olleet tukossa, kaikki eivät ole mahtuneet juniin ja junat ovat olleet hyvin täysiä. Liityntäbusseista on myöhästytty ruuhkien takia ja liityntäbussit ovat ajaneet epätasaisilla vuoroväleillä.

HSL on kommentoinut asiaa niin, että heille Matinkylän aseman käyttäjämäärä on ollut yllätys. Tätä on vaikea ymmärtää, onhan heillä kaikki reaaliaikainen matkustajadata vuosien varrelta käytettävissään. Valtava määrä yhteyksiä on ohjattu Matinkylään, eikä vaihtoehtoa ole, joten on selvää että ihmiset menevät Matinkylään elleivät siirry autoon, pyöräilyyn tai esim. rantaradan juniin.

Tapiolan terminaali puolestaan on kesken. Metrosta on vain yksi uloskäynti valmiina ja poikkeusyhteydet kulkevat Kauppakeskus Ainoan parkkihallin poikki. Liityntäbusseilta kertyy jonkin verran kävelymatkaa ja opasteet ovat olleet puutteellisia. Asemalla sinällään on ollut varsin rauhallista: käyttäjämäärä on Matinkylää pienempi ja junia kulkee kaksi kertaa enemmän. 

Riittämätön poikkeusliikenne

Ensimmäisenä arkiliikenteen aamuna koettiin metron vikaantuminen. Matinkylässä tilanne johti siihen, että suuret ihmisjoukot odottivat Länsiväylän varressa poikkeusjärjestelyn busseja, joita ei tullut. Monet myöhästyivät töistä eikä tiedotus pelannut. Tilanne hoidettiin kehnosti. Vikatilanteissa bussiliikennöintiin pitää pystyä siirtymään nopeammin ja tiedotuksen on oltava jatkuvaa.

Tämä ongelma oli tselleni yllättävä, koska HSL on hoitanut itämetron poikkeusliikennettä vuosikymmenet. Luulisi, että sama toimisi hyvin myös länsimetron asemien osalta.

Riittämätön metron kapasiteetti Matinkylä-Tapiola välillä

Tätä ongelmaa edellä sivusinkin. Matinkylään on ohjattu yli sadan tuhannen asukkaan joukkoliikenne, mutta metroja kulkee puolet siitä mitä Tapiolaan. Tämä on karkea suunnitteluvirhe, joka pitää korjata mahdollisimman pian. Tiheämpi vuoroväli ja Matinkylän terminaalin vähentyvät ruuhkat voisivat auttaa hieman myös matka-aikaongelmaan.  Vielä on epäselvää, kuinka helposti ja nopeasti Matinkylän tiheään liikennöintiin voidaan siirtyä. Ainakin ajoaikajärjestelyjä, kuljettajia ja ehkä kalustoakin tarvitaan. Kääntöraidejärjestelyt pitää myös selvittää.

Toinen ongelma on länsimetron lyhyet laiturit, joista alunperin päätettiin koska automatisoinnin mahdollistaman tiheän liikennöinnin piti turvata kapasiteetti myös lyhyillä laitureilla. Kun selvisi, ettei automatisointi onnistu, olisi pitänyt kehittää toimiva vaihtoehtoinen ratkaisu kapasiteetin varmistamiselle.

Kapasiteettiongelmaa HSL kommentoi siten, että Länsimetron suosio olisi ollut yllättävä, eikä ensimmäisen arkiviikon 75000 päivittäiseen nousuun olisi varauduttu. Tätäkin on hyvin vaikea ymmärtää, kun lakkautetuilla suorilla linjoilla oli vajaat 90000 päivittäistä nousua. Länsimetrolla on ollut siis noin 15000 päivittäistä käyttäjää vähemmän kuin suorilla seutulinjoilla, eikä HSL ollut varautunut tähän?

Metroon on suorien seutulinjojen lisäksi ohjattu iso osa Etelä-Espoon sisäisestä liikenteestä, ja sen pitäisi palvella pitkälle tulevaisuuteen. Länsimetron radanvarteen rakennetaan voimakkaasti ja asukasmäärä kasvaa kohisten. Mitoituksen suunnittelussa näyttää tulleen HSL:lle iso arviointivirhe, joka on selvitettävä ja varmistettava, ettei tällaista voi enää jatkossa tapahtua.

Ratkaisut

Korjauksia tarvitaan pian, ja on selvää, että pienet korjaukset eivät riitä. Kirjoitukseni alussa olikin summaus tarvittavista välittömistä toimista, joita perustelen tässä pidemmin.

Nopein ja helpoimmin toteutettavissa oleva korjausliike on mielestäni palauttaa suorat linjat Kamppiin alueilta, joilla matka-ajat ovat kasvaneet kohtuuttomasti. Kuten edellä mainitsinkin, tämä koskee entisten seutulinjojen 111-112 ja 143-165 alueita. Nämä linjat palauttamalla voitaisiin ratkaista merkittävä osa pahimmista matka-aikaongelmista sekä myös keventää Matinkylän terminaalin kuormaa. Hintalappu tälle on varmasti muutaman miljoonan vuodessa, mutta ilman tätä arjen liikkuminen ja Länsimetron kokonaisuus ei toimi. Miljardi-investoinnin kokonaisuudessa kyse on kuitenkin pienestä rahasta. Linjojen kilpailutus vienee muutaman kuukauden. Linjoista luopuminen on suurilta osin ajankohtaista silloin, kun Länsimetron jatke Kivenlahteen valmistuu.

Vastaavasti pahimpiin sisäisen ja poikittaisliikenteen ongelmiin tarvitaan samanlainen välitön korjauspaketti, jolla varmistetaan mm. palveluiden saavutettavuus (koulut, lukiot, sairaalat jne) ja kohtuullistetaan matka-aikoja. Siellä kyse voi olla myös linjojen reitityksien korjauksista. Esim. jatketaan 542 linjaa Hyljelahteen, jatketaan linjaa 125 Meilahteen, jatketaan linjaa 533 aiemmalle päätepysäkilleen jne. Joitain tärkeimpiä lakkautettuja linjoja voitaisiin myös palauttaa, sekä korjata ongelmia siellä, missä matka-ajat ovat kasvaneet eniten. Myös yöliikennöinnin korjaus tulee tehdä välittömästi. Näissä korjauksissa tulee kuunnella herkällä korvalla saatua asukaspalautetta.

Kolmanneksi kaikki metrot on mielestäni saatava Matinkylään heti kun se on mahdollista. Tällä  autetaan osaltaan kapasiteettiongelmaa ja vähän myös kokonaismatka-aikoja.

Näiden lisäksi tarvitaan paljon hienosäätöä: parempaa tiedottamista, pysäkkien, ajoaikojen ja reittien optimointia kokemusten mukaan, parempia poikkeusjärjestelyjä, tiheämpiä vuorovälejä.

Pidemmällä aikavälillä linjastosuunnittelu tulee kytkeä paremmin kaupunkisuunnitteluun ja palvelu- ja liikkumistarpeeseen.Yksi ydinongelma on ollut riittämätön asukkaiden kuuntelu ja heikko reagointi palautteeseen. Liityntäliikenteestä on annettu valtavasti palautetta, mutta se ei ole vaikuttanut HSL:n liikennöintisuunnitelmiin. Jatkossa tämän on toimittava paremmin. Liikennesektori on murroksessa, järjestelmälähtöinen jähmeä maailma on mennyt. Vaikka rakennetaankin raiteiden varaan, on katsottava kokonaisuutta ja liikkumistarpeita ja vastattava niihin joustavasti ja ketterästi.