maanantai 11. joulukuuta 2017

Linjastomuutosten ongelmiin tartuttava heti

Toimme tänään konsernijaostossa Hanna Hukarin kanssa esille 3.1.2018 voimaantuleviin linjastomuutoksiin liittyviä ongelmia. Reittioppaasta pääsee nyt vertaamaan nykyisiä ja 3.1.2018 voimaantulevia reitityksiä ja matka-aikoja, jolloin tarkka reittivertailu on tullut mahdolliseksi. Ongelmista on tullut paljon palautetta.

Seuraavavat huolet jaoimme HSL:n linjastosuunnittelujohtajalle Tero Anttilalle:
- Matka-ajat Kampin suuntaan kasvavat erittäin merkittävästi (yli 50 %) lukuisilla alueilla
- Yhteydet Kaitaan, Olarin, Mattlidenin ja Kuninkaantien kouluihin ja lukioihin heikkenevät (liittyen mm. linjojen 46 ja 195 lakkautuksiin ja linjojen uusiin reitityksiin)
- Yhteys Latokasken ja Olarin välillä poistuu (195 lakkautus)
- Hyljelahden, Kattilalaakson, Latokasken, Haukilahden, Westendin, Tillinmäen, Saunalahden jne yhteydet heikkenevät erityisesti poikittaisliikenteessä
- Poikittaismatkat Espoonlahdesta Leppävaaraan hidastuvat
- yhteydet Etelä-Espoosta (entisen 195 reitiltä esim Olarista) Meilahden suuntaan hidastuvat merkittävästi
- yhteydet Tapiolan urheilupuiston ja Mankkaan suunnalta Keski- ja Pohjois-Espoon suuntaan hankaloituvat
- vaihtojen ja kävelymatkojen määrä lisääntyy mikä hankaloittaa liikuntarajoitteisten joukkoliikenteen käyttöä
- liikennöinti myöhäisinä aikoina heikkenee
- vaihdot jokeriin hankaloituvat.

Kokouksessa päätettiin, että Espoon kaupunki edellyttää että liikennejärjestelyjen sujuvuutta seurataan tehostetusti ja kaupunki vahvistaa valmiuttaan reagoida mahdollisiin ongelmakohtiin nopealla aikataululla HSL:n kanssa.

Pieni hienosäätö tarkoittaa mm. ajo-aikojen, päätepysäkkien ja aikataulujen korjauksia. Varabusseja on varattu tätä varten. Pitää kuitenkin varautua myös suurempiin korjauksiin, ja kohtuulliseen vastuuaikaan linjakilpailutusta vaativissa mahdollisissa korjausliikkeissä.

Edellä olevan listan ongelmakohdat ovat ilmeisiä jo ennen liikennöinnin alkua. Niihin tarttuminen ja vaihtoehtojen selvittäminen mahdollisimman pian on pelkästään järkevää. Sen lisäksi tarvitaan tarkka päiväkohtainen seuranta, jota tullaan tekemään seuraamalla muutoksia joukkoliikennenousuissa busseihin ja metroon päivätasolla, muutoksia liikennemäärissä Länsiväylällä sekä seuraamalla asiakaspalautetta.

Linjastomuutosten lisäksi huolta aiheuttaa ettei Tapiolan liityntäterminaali ole vielä valmis ja vaihtoyhteydet ovat toistaiseksi hankalia. Myös Matinkylän liityntäterminaalin ympäristön ruuhkautuminen on mahdollista.

Tiedotus linjastomuutoksesta, pysäkeistä ja asemista ja niihin liittyvä kyltitys vaatii myös parannusta. Muutokseen on alle kuukausi, joten kattavalla ja vuorovaikutteisella viestinnällä ja tiedottamisella on kiire.



Valtuusto 11.12: puheeni Kaskihaan kaavasta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kaskihaan kaava tiivistää pientaloaluetta Latokasken ja Nöykkiön rajalla. Kaava-alueen läpi menevät Pohjois-Etelä ja Länsi-Itä -suuntaiset viher- ja liito-oravayhteydet. Lisäksi alueen halkaisee Nöykkiönkatu, jonka toiselle puolelle ollaan kaavoittamassa koko pääkaupunkiseutua palvelevaa urheilupuistoa.

Luontoyhteyksien ja liikenneturvallisuuden säilyttäminen kaavan yhteydessä on vaikeaa. Näihin asioihin on kiinnitetty myös huomioita saaduissa muistutuksissa. Kaupunginhallitus otti esityksestäni kantaa toimivan joukkoliikenneyhteyden luomiseksi kaava-alueelta Olarin suuntaan, kun kaava-alueelta tällä hetkellä Olarin suuntaan kulkeva linja 195 lopetetaan 3.1.2018. Lisärakentaminen vaatii nykyistä paremmat, ei huonompia joukkoliikenneyhteyksiä. Alueella on paljon lapsiperheitä ja monet käyvät koulua Olarin suunnassa, joten yhteys on tärkeä.

Luontoyhteysasia on kaavassa kuitenkin edelleen hyvin ongelmallinen, joten kannatan Risto Nevanlinnan erinomaisen hyvin perusteltua palautusesitystä.

torstai 7. joulukuuta 2017

Valtuusto 7.12: Puheeni kestävän kehityksen tulostavoitteista konserniyhteisöille

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Talousarvion yhteydessä olemme hyväksymässä tänään myös kaupungin konserniyhteisöjen tulostavoitteita. Konserniyhteisöjä on Espoossa lähes 60: tytäryrityksiä, kuntayhtymiä ja osakkuusyhtiöitä. Konserniohjauksen kautta ohjaamme mm. Länsimetroa, HSL:ää ja HUS-kuntayhtymää.

Konsernijaosto käsitteli tulostavoitteita useaan otteeseen, ja mukaan on nostettu taloudellisten tulostavoitteiden ja asiakas- ja asukastyytyväisyyden ja laatumittarien rinnalle myös kestävän kehityksen tavoitteita: sosiaalista ja ympäristökestävyyttä.

Tulostavoitteissa linjataan mm. tulostavoittteet joukkoliikenteen palvelutasolle, ja uutena myös energiatehokkuudelle. Vesiensuojelun kannalta oleellinen on uusi tulostavoite jätevedenpuhdistuksen puhdistustuloksille. Kiertotaloutta tukemaan on uusi tavoite kierrätysasteen nostosta aluekeräyspisteitä kehittämällä. Ruokahävikin vähentäminen Espoo Cateringissä säästää sekä kustannuksia että ympäristökuormitusta. Nämä tulostavoitteet tekevät hienosti todeksi Espoo-tarinan kestävän kehityksen linjauksia.

Sosiaalisen kestävyyden kannalta työhyvinvointi on tärkeä näkökulma, jota mitataan tällä hetkellä eri konserniyhteisöillä eri tavoin eivätkä mittarit ole aina vertailukelpoisia. Työhyvinvoinnin mittaamista tuleekin edelleen kehittää, koska työhyvinvointi kertoo kuinka kestävällä tavalla taloudellisia tavoitteita on toteutettu. Työhyvinvointi kertoo myös toiminnan ja johtamisen laadusta. Tältä osin meille jää vielä tavoitteissa ja mittaroinnissa kehitettävää seuraavillekin valtuustokauden vuosille.

Kaiken kaikkiaan olemme nyt kuitenkin onnistuneet viemään Espoo tarinan hienoja linjauksia konkreettisiksi tulostavoitteiksi, joilla strategian toteutus menee eteenpäin myös kestävän kehityksen osalta.

maanantai 4. joulukuuta 2017

Joukkoliikenteen runkoverkoista Espoossa

Tänään kaupunginhallitus käsitteli kaavoitusohjelmaa vuosille 2018-2021. Toin käsittelyssä esiin joukkoliikenteen runkoverkkoihin liittyviä tarpeita. Kaavoitusohjelmassa nostetaan esiin 560 runkolinjan jatko Vantaalta Kehä II kautta Matinkylään sekä Matinkylästä uusi runkolinja Espoon keskuksen sunntaan. Näiden lisäksi nostettiin esityksestäni runkolinjan kaavallisten tarpeiden selvittäminen Espoonlahden ja Espoon keskuksen välillä. Runkolinjat ovat palvelutasoltaan normaaleja linjoja parempia, kuten 550 jokeri-linja.

Runkolinjat kytkevät Länsimetron ja rantaradan sekä Espoon eri keskukset yhteen, ja nostavat poikittaisliikenteen uudelle tasolle. Runkolinjojen toteutusta tulee kiirehtiä. Heikko poikittaisliikenne on merkittävä ongelma. Espoossa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on kaikkiaan vain noin 20 %. Kuitenkin Helsingin keskustan suuntaan ruuhka-aikaan kulkumuoto-osuus on yli 60 % - tätä on huomattavasti vaikeampi nostaa kuin poikittaisliikenteen lähes olematonta joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Tilannetta edelleen heikentää Espoon sisäisten linjojen lakkautukset Länsimetron liityntäliikenteeseen siirryttäessä.

Sisäisten linjojen pitää varmistaa toimivat yhteydet koululaisille, opiskelijoille ja muihin arjen liikkumistarpeisiin. Metroasemien syöttöliikenteeseen suunniteltu liikenneverkko ei palvele tällä hetkellä riittävästi yhteyksiä kouluihin ja lukioihin, esimerkiksi linjan 46 lakkautus poistaa yhteydet Kaitaan ja Espoonlahden lukioihin Eestinlaakson ja Espoon keskuksen suunnasta ja linjan 195 lakkautus katkaisee yhteydet Olarin kouluihin Latokasken suunnasta. Matinkylän linjojen keskitys metroasemalle heikentää puolestaan Mattlidenin koulun yhteyksiä. Runkolinjojen ja ratojen rinnalle tarvitaan jatkossakin linjoja, jotka varmistavat kaikki arjen liikkumistarpeet, ei vain yhteyksiä radoille ja sitä kautta Helsingin keskustan suuntaan.