maanantai 11. joulukuuta 2017

Linjastomuutosten ongelmiin tartuttava heti

Toimme tänään konsernijaostossa Hanna Hukarin kanssa esille 3.1.2018 voimaantuleviin linjastomuutoksiin liittyviä ongelmia. Reittioppaasta pääsee nyt vertaamaan nykyisiä ja 3.1.2018 voimaantulevia reitityksiä ja matka-aikoja, jolloin tarkka reittivertailu on tullut mahdolliseksi. Ongelmista on tullut paljon palautetta.

Seuraavavat huolet jaoimme HSL:n linjastosuunnittelujohtajalle Tero Anttilalle:
- Matka-ajat Kampin suuntaan kasvavat erittäin merkittävästi (yli 50 %) lukuisilla alueilla
- Yhteydet Kaitaan, Olarin, Mattlidenin ja Kuninkaantien kouluihin ja lukioihin heikkenevät (liittyen mm. linjojen 46 ja 195 lakkautuksiin ja linjojen uusiin reitityksiin)
- Yhteys Latokasken ja Olarin välillä poistuu (195 lakkautus)
- Hyljelahden, Kattilalaakson, Latokasken, Haukilahden, Westendin, Tillinmäen, Saunalahden jne yhteydet heikkenevät erityisesti poikittaisliikenteessä
- Poikittaismatkat Espoonlahdesta Leppävaaraan hidastuvat
- yhteydet Etelä-Espoosta (entisen 195 reitiltä esim Olarista) Meilahden suuntaan hidastuvat merkittävästi
- yhteydet Tapiolan urheilupuiston ja Mankkaan suunnalta Keski- ja Pohjois-Espoon suuntaan hankaloituvat
- vaihtojen ja kävelymatkojen määrä lisääntyy mikä hankaloittaa liikuntarajoitteisten joukkoliikenteen käyttöä
- liikennöinti myöhäisinä aikoina heikkenee
- vaihdot jokeriin hankaloituvat.

Kokouksessa päätettiin, että Espoon kaupunki edellyttää että liikennejärjestelyjen sujuvuutta seurataan tehostetusti ja kaupunki vahvistaa valmiuttaan reagoida mahdollisiin ongelmakohtiin nopealla aikataululla HSL:n kanssa.

Pieni hienosäätö tarkoittaa mm. ajo-aikojen, päätepysäkkien ja aikataulujen korjauksia. Varabusseja on varattu tätä varten. Pitää kuitenkin varautua myös suurempiin korjauksiin, ja kohtuulliseen vastuuaikaan linjakilpailutusta vaativissa mahdollisissa korjausliikkeissä.

Edellä olevan listan ongelmakohdat ovat ilmeisiä jo ennen liikennöinnin alkua. Niihin tarttuminen ja vaihtoehtojen selvittäminen mahdollisimman pian on pelkästään järkevää. Sen lisäksi tarvitaan tarkka päiväkohtainen seuranta, jota tullaan tekemään seuraamalla muutoksia joukkoliikennenousuissa busseihin ja metroon päivätasolla, muutoksia liikennemäärissä Länsiväylällä sekä seuraamalla asiakaspalautetta.

Linjastomuutosten lisäksi huolta aiheuttaa ettei Tapiolan liityntäterminaali ole vielä valmis ja vaihtoyhteydet ovat toistaiseksi hankalia. Myös Matinkylän liityntäterminaalin ympäristön ruuhkautuminen on mahdollista.

Tiedotus linjastomuutoksesta, pysäkeistä ja asemista ja niihin liittyvä kyltitys vaatii myös parannusta. Muutokseen on alle kuukausi, joten kattavalla ja vuorovaikutteisella viestinnällä ja tiedottamisella on kiire.



Valtuusto 11.12: puheeni Kaskihaan kaavasta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kaskihaan kaava tiivistää pientaloaluetta Latokasken ja Nöykkiön rajalla. Kaava-alueen läpi menevät Pohjois-Etelä ja Länsi-Itä -suuntaiset viher- ja liito-oravayhteydet. Lisäksi alueen halkaisee Nöykkiönkatu, jonka toiselle puolelle ollaan kaavoittamassa koko pääkaupunkiseutua palvelevaa urheilupuistoa.

Luontoyhteyksien ja liikenneturvallisuuden säilyttäminen kaavan yhteydessä on vaikeaa. Näihin asioihin on kiinnitetty myös huomioita saaduissa muistutuksissa. Kaupunginhallitus otti esityksestäni kantaa toimivan joukkoliikenneyhteyden luomiseksi kaava-alueelta Olarin suuntaan, kun kaava-alueelta tällä hetkellä Olarin suuntaan kulkeva linja 195 lopetetaan 3.1.2018. Lisärakentaminen vaatii nykyistä paremmat, ei huonompia joukkoliikenneyhteyksiä. Alueella on paljon lapsiperheitä ja monet käyvät koulua Olarin suunnassa, joten yhteys on tärkeä.

Luontoyhteysasia on kaavassa kuitenkin edelleen hyvin ongelmallinen, joten kannatan Risto Nevanlinnan erinomaisen hyvin perusteltua palautusesitystä.

torstai 7. joulukuuta 2017

Valtuusto 7.12: Puheeni kestävän kehityksen tulostavoitteista konserniyhteisöille

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Talousarvion yhteydessä olemme hyväksymässä tänään myös kaupungin konserniyhteisöjen tulostavoitteita. Konserniyhteisöjä on Espoossa lähes 60: tytäryrityksiä, kuntayhtymiä ja osakkuusyhtiöitä. Konserniohjauksen kautta ohjaamme mm. Länsimetroa, HSL:ää ja HUS-kuntayhtymää.

Konsernijaosto käsitteli tulostavoitteita useaan otteeseen, ja mukaan on nostettu taloudellisten tulostavoitteiden ja asiakas- ja asukastyytyväisyyden ja laatumittarien rinnalle myös kestävän kehityksen tavoitteita: sosiaalista ja ympäristökestävyyttä.

Tulostavoitteissa linjataan mm. tulostavoittteet joukkoliikenteen palvelutasolle, ja uutena myös energiatehokkuudelle. Vesiensuojelun kannalta oleellinen on uusi tulostavoite jätevedenpuhdistuksen puhdistustuloksille. Kiertotaloutta tukemaan on uusi tavoite kierrätysasteen nostosta aluekeräyspisteitä kehittämällä. Ruokahävikin vähentäminen Espoo Cateringissä säästää sekä kustannuksia että ympäristökuormitusta. Nämä tulostavoitteet tekevät hienosti todeksi Espoo-tarinan kestävän kehityksen linjauksia.

Sosiaalisen kestävyyden kannalta työhyvinvointi on tärkeä näkökulma, jota mitataan tällä hetkellä eri konserniyhteisöillä eri tavoin eivätkä mittarit ole aina vertailukelpoisia. Työhyvinvoinnin mittaamista tuleekin edelleen kehittää, koska työhyvinvointi kertoo kuinka kestävällä tavalla taloudellisia tavoitteita on toteutettu. Työhyvinvointi kertoo myös toiminnan ja johtamisen laadusta. Tältä osin meille jää vielä tavoitteissa ja mittaroinnissa kehitettävää seuraavillekin valtuustokauden vuosille.

Kaiken kaikkiaan olemme nyt kuitenkin onnistuneet viemään Espoo tarinan hienoja linjauksia konkreettisiksi tulostavoitteiksi, joilla strategian toteutus menee eteenpäin myös kestävän kehityksen osalta.

maanantai 4. joulukuuta 2017

Joukkoliikenteen runkoverkoista Espoossa

Tänään kaupunginhallitus käsitteli kaavoitusohjelmaa vuosille 2018-2021. Toin käsittelyssä esiin joukkoliikenteen runkoverkkoihin liittyviä tarpeita. Kaavoitusohjelmassa nostetaan esiin 560 runkolinjan jatko Vantaalta Kehä II kautta Matinkylään sekä Matinkylästä uusi runkolinja Espoon keskuksen sunntaan. Näiden lisäksi nostettiin esityksestäni runkolinjan kaavallisten tarpeiden selvittäminen Espoonlahden ja Espoon keskuksen välillä. Runkolinjat ovat palvelutasoltaan normaaleja linjoja parempia, kuten 550 jokeri-linja.

Runkolinjat kytkevät Länsimetron ja rantaradan sekä Espoon eri keskukset yhteen, ja nostavat poikittaisliikenteen uudelle tasolle. Runkolinjojen toteutusta tulee kiirehtiä. Heikko poikittaisliikenne on merkittävä ongelma. Espoossa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on kaikkiaan vain noin 20 %. Kuitenkin Helsingin keskustan suuntaan ruuhka-aikaan kulkumuoto-osuus on yli 60 % - tätä on huomattavasti vaikeampi nostaa kuin poikittaisliikenteen lähes olematonta joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Tilannetta edelleen heikentää Espoon sisäisten linjojen lakkautukset Länsimetron liityntäliikenteeseen siirryttäessä.

Sisäisten linjojen pitää varmistaa toimivat yhteydet koululaisille, opiskelijoille ja muihin arjen liikkumistarpeisiin. Metroasemien syöttöliikenteeseen suunniteltu liikenneverkko ei palvele tällä hetkellä riittävästi yhteyksiä kouluihin ja lukioihin, esimerkiksi linjan 46 lakkautus poistaa yhteydet Kaitaan ja Espoonlahden lukioihin Eestinlaakson ja Espoon keskuksen suunnasta ja linjan 195 lakkautus katkaisee yhteydet Olarin kouluihin Latokasken suunnasta. Matinkylän linjojen keskitys metroasemalle heikentää puolestaan Mattlidenin koulun yhteyksiä. Runkolinjojen ja ratojen rinnalle tarvitaan jatkossakin linjoja, jotka varmistavat kaikki arjen liikkumistarpeet, ei vain yhteyksiä radoille ja sitä kautta Helsingin keskustan suuntaan.

maanantai 16. lokakuuta 2017

Valtuusto 16.10: Puheeni MaaS-palveluista

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Liikenteessä on käynnistymässä suuri muutos, jossa perinteiset liikennemuodot täydentyvät uusilla liikennepalveluilla. Esimerkiksi Keilaniemen liityntäparkkipaikoilla alkaa näkyä jatkuvasti enenevissä määrin yhteiskäyttöautoja, autokaupat alkavat tarjota uusia joustavampia leasing-malleja ja autonvalmistajat varautua liikenteen automatisaatioon. 

Parhaimmillaan uudet liikennepalvelut täydentävät joukkoliikennettä ja tarjoavat yksityisautoilua kestävämmän, kätevän ja joustavan vaihtoehdon. On kuitenkin tärkeää muistaa, että MaaS-palveluiden tulee täydentää, ei korvata joukkoliikennettä. 

Markkinaehtoiset palvelut hoitavat tehokkaasti palveluita siellä missä markkinaa on, mutta kaupungin pitää huolehtia siitä, että kestävää ja kohtuuhintaista liikkumispalvelua eli joukkoliikennettä on tarjolla kaikille ja koko kaupungissa. 

HSL on pyytänyt kaupungeilta kannanottoja MaaS-kehittämiseen viime kuussa, ja konsernijaosto ja kaupunginhallitus otti asiaan kantaa kuten aloitteen vastauksessakin sanotaan. HSL:n ja kaupunkien osalta on järkevä strategia lausunnon mukaan avata Reittiopas alustaksi MaaS-palvelujen kytkemiseksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen yhdessä kumppanien kanssa.

Reittiopas on toimiva palvelu, joka toimii osana HSL:n uutta lippu- ja informaatiojärjestelmää. Alustan rakentaminen on ollut pitkä ja kalliskin projekti, ja avaamalla alustaa laajempaan hyödyntämiseen saadaan enemmän hyötyjä irti tästä järjestelmästä. Digitalisoituvassa maailmassa fiksut kumppanuudet on tie eteenpäin. Sulkeutuneiden mammuttijärjestelmien aika on ohi, ja hyvä niin.

Viimeisenä huomiona toivon, että MaaS-ajattelu kirittää joukkoliikennettä asukas- ja asiakaslähtöisyydessä. Tällä hetkellä joukkoliikennejärjestelmämme on vielä selkeästi enemmän järjestelmä- kuin asiakaslähtöinen. Parasta mitä MaaS-palvelut voi tuoda on näyttää tulevaisuuden liikennejärjestelmän suuntaa tarvelähtöisyydessä ja joustavuudessa. Hyvä aloituskohta olisi esimerkiksi Länsimetron liityntäliikenteen täydentäminen asukkaiden tarpeita paremmin tukevaksi.

Toisaalta on tärkeä muistaa, että jo tällä hetkellä joukkoliikenteen kulkutapaosuus on ratojen ja Länsiväylän suuntaan 60-70% hyvällä tasolla, kun muussa sisäisessä liikenteessä ollaan selvästi alemmalla 20-40 % tasolla. MaaS-palveluiden suurin haaste onkin, miten ne voisivat palvella siellä, missä joukkoliikenteen palvelutaso on nyt huono.

Ilman selkeää ohjausta markkinalähtöiset MaaS-palvelut voivat päätyä sinne, missä väestötiheys on suurin ja missä on jo investoitu paljon ratoihin ja toimivaan joukkoliikenteeseen. Tätä dilemmaa on johdettava ennakoivasti ja jämäkästi. Kaikista eniten haluaisinkin nähdä ensimmäiset MaaS-kokeilut kaupunkikeskusten ja ratojen ulkopuolella, siellä, missä uusille kestäville liikkumispalveluille on suurin tarve.

torstai 5. lokakuuta 2017

Länsimetron erityistilintarkistus ja scope creep

Tänään esiteltiin Länsimetron erityistilintarkistusraportti Espoon ja Helsingin konsernijaostoille. Raportin tarkempi analyysi, lisäkysymykset ja johtopäätökset ovat vielä edessä, mutta muutamia projektijohtamiseen liittyviä huomiota tuli heti mieleen.

Projektijohtajan kolme kulmakiveä ovat projektin sisältö (scope), aikataulu ja kustannukset. Alussa projektille asetetaan tavoitteet ja näitä vastaava scope, aikataulu ja kustannukset. Tarvittaessa tavoitteita myös päivitetään. Projektin edetessä kaikkia kolmea seurataan tiukasti mittaroimalla sisällön, aikataulun ja kustannusten toteumaa suhteessa suunnitelmaan ja tavoitteeseen. Näiden kolmen suhteet ovat myös oleelliset: jos esimerkiksi kustannukset kasvavat nopeammin kuin sisältötoteuman mukaan on perusteltua, syy selvitetään ja tehdään korjaavat toimenpiteet.

Länsimetronkin osalta yksi mielenkiintoinen kysymys on käytössä olleet tavoitteet ja niitä vastaava toteuman mittarointi. Mitä mittareita seurattiin, antoivatko ne realistisen kuvan projektikokonaisuudesta, miten mittareita on projektin johdon eri tasoilla hyödynnetty ja tulkittu ja mitä toimenpiteitä on näiden perusteella tehty? Miten tavoitteita päivitettiin?

Projektijohtajan kauhu on puolestaan "scope creep". Siinä projektin sisältö ja laajuus muuttuvat hallitsemattomasti, jolloin myös kustannukset ja aikataulu ovat vaarassa muuttua hallitsemattomasti. Scope creep on viheliäinen peikko, joka pysyy poissa hyvällä projektin muutoksenhallinnalla, hyvällä hankesuunnittelulla, hyvällä kommunikaatiolla ja ennen kaikkea hyvällä projektijohtamisella. Mitä suurempi projekti, sitä hankalampaa tämä kaikki on kerrannaisvaikutusten ja monimutkaisen projektidynamiikan takia.

Toinen mielenkiintoinen kysymys onkin, iskikö Länsimetroon scope creep? Ja jos näin kävi, niin miksi? Miten muutoksia hallittiin?

maanantai 11. syyskuuta 2017

Espoon suuntaviivat tulevaisuuteen: strategia, budjettikehys, veroprosentti

Tänään valtuustossa päätettiin pitkään valmistelluista asioista. Uusi valtuustokausi käynnistyi kesäkuussa strategiaprosessilla, Espoo-tarinan päivittämisellä. Tänään on päästy yhteiseen neuvottelutulokseen, Espoo-tarinaan, jossa on todella paljon hyvää: kunnianhimoisia tavoitteita ja riittävän konkreettisia toimenpiteitä. Tarkemmat mittarit ja tavoitetasot käsitellään vielä myöhemmin syksyllä talousarvion yhteydessä.

Espoo-tarinan tavoite on että Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikilla on hyvä asua ja jossa voi aidosti vaikuttaa. Vision lisäksi konkreettisia tavoitteita on paljon.

Lasten ja nuorten asioiden osalta tärkeää on, että varhaiskasvatuksen henkilömitoitus ja perusopetuksen lisätunnit säilytetään vähintään nykytasolla ja lukion aloituspaikkoja lisätään kohtuullisen sisäänpääsykeskiarvon takaamiseksi. Lisäksi kunnionhimoinen tavoite on, että koulut ja päiväkodit laitetaan kuntoon, niin että sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen määrä on nolla. Seuraavan kymmenen vuoden aikana koulujen ja päiväkotien kuntoon laittamiseen investoidaankin lähes miljardi.

Lisäksi linjattiin että varmistetaan riittävä joukkoliikenteen palvelutaso, sujuvat joukkoliikenneyhteydet ja pidetään lipun hinnat kohtuullisina. Espoo asetti myös erittäin kunnianhimoisen ilmastotavoitteen: hiilineutraalius 2030. Tavoite on myös huolehtia luontoarvoista ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä kaupungin kasvaessa.

Talouden osalta velkaantumisen hillitsemiseksi kehitetään tuottavuutta ja rajataan investointitasoa. Toimintatapoja parannetaan mm. lean-menetelmin, palvelumuotoilulla, yhden luukun periaatteella ja kokeilukulttuurilla. On hyvä, että säästöjä haetaan tekemällä fiksummin, ei leikkaamalla palveluista.

Strategian lisäksi päätettiin budjettikehyksestä ja veroprosentista. Jotta velkaantumista saadaan hillittyä ja tarvittavat tärkeät investoinnit mm. koulukorjauksiin ja kasvaneeseen palvelutarpeeseen toteutettua, talouden tarkka suunnittelu ja investointien priorisointi on tarpeen. Itse kannatin myös veroprosentin nostoa 18,25 %:een velkaantumisen hillitsemiseksi. Asiasta äänestettiin ja veron säilyttäminen ennallaan 18 %:ssa voitti.

maanantai 14. elokuuta 2017

Kaupunginhallitus 14.8.2017: Lausunto suunnitelmista alentaa päivähoitomaksuja

Espoon kaupunginhallituksen syyskausi käynnistyi tänään. Asialistalla oli lausunnon antaminen opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakien muuttamisesta. Tavoite on hyvä, varhaiskasvatusmaksuja on tarkoitus alentaa pieni- ja keskituloisilta perheiltä sekä perheiltä, joilla on useampi lapsi varhaiskasvatuksessa. 

Esitysluonnoksen vaikutuksena on arvioitu, että Espoossa 25 % lapsista olisi muutoksen jälkeen maksuttoman varhaiskasvatuksen piirissä kun sama luku on tällä hetkellä 20 %. Maksut myös alenisivat Espoossa vähintään 25 prosentilla varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Hintalappu tälle olisi vuositasolla noin 5 miljoonaa euroa alemmat asiakasmaksutulot Espoossa. 

Valtio suunnittelee muutoksen kompensointia kunnille kiinteistöveron alarajan nostolla sekä valtionosuuksien määrän kasvatuksella ja yhteisöveron lisäallokoinnilla kunnille. Kokonaisvaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida: dynaamisia hyötyjä voidaan saada myös mm. lisätyöllistymisen kautta verotuloina. 

Espoon lausunto on kaikkiaan myönteinen, mutta siinä otettiin myös hyvin esiin sinänsä hyvään esitykseen liittyviä ongelmia. Maksujen alennus kohdentuu vain kunnalliseen varhaiskasvatukseen, jolloin yksityisen päivähoidon suhteellinen houkuttelevuus vähenee. Toisaalta nopea aikataulu on haasteellinen, koska kunnallisista päivähoitopaikoista on jo nyt pulaa tietyin paikoin, ja oletettavasti muutos kasvattaa paikkojen kysyntää entisestään. Myös rahoituksen osalta on tärkeää katsoa kokonaisuutta ja huolehtia, että esimerkiksi kiinteistöverojen tuotto säilyy edelleen kunnan omana tulona.

Mikäli asia etenee suunnitellussa aikataulussa, olisi muutos tulossa voimaan jo aikaisintaan 2018 vuoden alussa. Se tulee todella pian, joten varautuminen varhaiskasvatuspalvelujen kapasiteetin nostoon pitää ottaa heti agendalle.

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Valtuustokausi alkoi Kalajärvenkallioiden kaavalla, sote-budjetin allokointikeskustelulla ja segregaation torjumisella

Valtuuston uusi kausi alkoi tänään. Kokouksen alussa hyväksyttiin luottamuspaikkajako, joten olen nyt virallisesti kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston jäsen seuraavat kaksi vuotta. Kaupunginhallituksen ensimmäinen kokous on viikon kuluttua ja konsernijaoston elokuussa. Perehtyminen asioihin on jo alkanut, viikonloppuna tutkin kuntatalouden tilastoja ja niistä enemmän tuonnempana.

Kalajärvenkallioiden kaavaa valtuusto käsitteli pitkään. Kyseessä on luontoarvoilta herkkä alue, jonka kaavaa esitetyssä muodossa en voinut kannattaa. Kannatin kaavasta tehtyjä palautus- ja hylkäysesityksiä, mutta valtuusto hyväksyi kaavan melko selvällä enemmistöllä.

Sen jälkeen käsiteltiin osavuosikatsausta. Palvelutarve vammaispalveluissa, opiskelijaterveydenhuollossa, vanhusten kotihoidossa ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa on ollut budjetoitua menoarviota suurempi. Kannatin lisäysesitystä jossa näiden osalta kehotettiin valmistelemaan heinäkuun osavuosikatsaukseen arvio talousarvion riittävyydestä, jota käytetään pian käynnistyvän ensi vuoden talousarvion laadinnan pohjaksi.

Segregaatiota käsiteltiin Henna Partasen valtuustoaloitteen pohjalta. Aloitteeseen valmisteltu vastaus käsitteli lähinnä asuntopolitiikkaa. Segregaatio on huomattavasti laajempi kysymys, kuten monet valtuutetut hyvin nostivatkin esiin. Keskustelu pyöri aika paljon Espoon keskuksen ympärillä. Se on vähän sääli, koska eriarvoistuminen on paljon isompi asia kuin Espoon keskuksen lähiökehitys, joka sekin on tärkeää. Toivottavasti aloite osaltaan johtaa siihen, että asiaa tällä valtuustokaudella tarkastellaan laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin kuin yksittäisten projektien kautta. Asia luvattiin ottaa osaksi Espoon strategiatyötä, mikä on lupaavaa.

lauantai 20. toukokuuta 2017

Odotettavissa omistajaohjausta ja operatiivista johtamista

Espoon Vihreät jakoi luottamustoimet viime viikolla. Omalle osalleni on tulossa kaksi seuraavaa vuotta kaupunginhallituksen jäsenenä ja loppukaudelle Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmän varapuheenjohtajuus. Lisäksi koko kauden olen kaupunginhallituksen konsernijaoston varapuheenjohtaja. Olen todella kiitollinen luottamuksesta ja tartun innolla näihin vastuullisiin ja tärkeisiin tehtäviin.

Konsernijaokselle on Espoossa keskitetty omistajaohjausta. Se seuraa osakkusyhtiöiden ja yhteisöjen toimintaa ja antaa toimiohjeet kaupungin edustajille mm. yhtiökokouksiin. Länsimetro Oy, Omnia, Espoon Sairaala Oy, joukkoliikennettä tuottava HSL ja ympäristöpalveluita tarjoava HSY ovat esimerkkejä konsernijaoksen ohjaamista tahoista. Odotettavissa on mielenkiintoinen ja vaativa tehtävä perehtyä kaikkien konsernijaoksen ohjaamien yhtiöiden ja yhteisöjen tilanteeseen, sekä myös vaikuttamisen paikkoja tärkeisiin asioihin.

Kaupunginhallitus on puolestaan näköalapaikka kaupungin ylimpään operatiiviseen johtamiseen. Vain merkittävimmät päätökset tulevat valtuustoon asti ja kaupunginhallituksessa pääsee vaikuttamaan kattavimmin asioihin läpi toimialojen. Kaupunginhallituksessa yhteistyön kulttuuri on tärkeä ja odotankin paljon yhteistyötä Vihreiden mainiossa  kaupunginhallitusryhmässä ja muiden puolueiden kanssa.

Osallistuva Espoo on poikkihallinnollinen ohjelmaryhmä, jonka tavoite on edistää kaupunkilaisten osallisuutta päätöksenteossa ja kaupungin kehittämisessä. Ohjelmaryhmät on melko uusi asia Espoossa ja on kiva päästä kehittämään kaupungin johtamista myös tätä kautta.

Kaiken kaikkiaan odotettavissa on siis paljon mielenkiintoista työtä yhteisten asioiden eteen.

torstai 27. huhtikuuta 2017

Uuden valtuuston kick-off

Tänään kuulimme nostoja Espoon yli 500 vuotisen historian ajalta kun kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä toivotti uuden valtuuston tervetulleeksi. Tiesitkö, että viimeisen reilun 40 vuoden aikana Espoon väkiluku on lähes kolminkertaistunut, ja kasvu on tapahtunut myös suhteellisen kestävästi, koska tänä vuonna Espoo on noussut Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi ja kaupunkilaiset ovat antaneet palveluille parhaan arvosanan tähän asti. Toki on hyvä muistaa, että palveluiden asiakastyytyväisyyden mittaaminen on aika uusi asia kun katsoo koko historiaa.

Haasteitakin on. Kaupunginjohtajakin nosti esiin koulukorjaukset yhtenä tämän kauden päähaasteista. Muita keskeisiä kysymyksiä on mm. lisääntyvä köyhyys ja kasvun sovittaminen yhteen luontoarvojen kanssa, sekä kohtuuhintainen asuminen. Puheenvuoroissa korostui yhteistyön merkitys, toivotaan että saamme rakentavan yhteistyöhengen valtuustoon ja tämän illan mukaan olen optimistinen että näin käy.

Uusi valtuusto aloittaa työnsä Espoo tarinan päivityksellä. Espoo tarina on ollut osallistava tapa tehdä strategiatyötä ja ilmeisen onnistunut sellainen. Strategian päivitystyö alkaa valtuuston talous- ja strategiaseminaarissa kesäkuussa. Kesäkuussa on myös ensimmäinen uuden valtuuston kokous. Sitä ennen käydään puolueiden väliset luottamuspaikkaneuvottelut ja valtuutetuille pidetään viiden illan perehdytysohjelma.

Näillä askelilla olen innokkain mielin aloittamassa valtuustotyötä ilmeisen fiksujen ja innokkaiden valtuustokollegoiden kanssa.

Laitathan viestiä, miten sinusta Espoota pitäisi kehittää. Nyt on sopiva hetki katsoa isoa kuvaa, ennen kuin seuraavan neljä vuoden tavoitteet lyödään lukkoon.

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Lämmin kiitos!

Vaali-ilta oli eilen superjännä. Espoon vihreiden vaalivoitto muodostui vähitellen historialliseksi 17 valtuutetun ryhmäksi, ja omakin tulos muuttui illan aikana yhdeksännestä varasijasta valtuustopaikaksi.

506 ääntä oli aivan huikeasti enemmän kuin osasin odottaa. Lämmin kiitos kaikille äänensä Espoon vihreille ja minulle antaneille! Neljän vuoden tauon jälkeen on todella innostavaa palata kuntapolitiikkaan ja valtuustoon.

Espoon vihreissä on nyt upea yhteishenki ja olen ylpeä voidessani olla mukana tässä mahtavassa joukkueessa. Yhdessä saamme varmasti paljon aikaan!

Pidetään yhteyttä, minut tavoittaa jatkossakin osoitteesta tiina.pursula(at)iki.fi.


 

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Lasten ja nuorten terveelliset tilat on vastuullinen investointi tulevaisuuteen

Viime vuosina on tullut selvästi esiin että Espoossa lasten ja nuorten tiloissa on säästetty liikaa. Sisäilmaongelmaisia tiloja ei tutkita ja korjata riittävällä vauhdilla, yleinen korjausvelka kasvaa ja kaupungin kasvun vaatimia uusia investointeja päiväkoteihin ja kouluihin lykätään. Huonokuntoisissa ja ylitäysissä tiloissa lapset ja henkilökunta oireilevat.

Ongelman laajuus on pysynyt liian pitkään piilossa ja tähän tärkeä syy on se että kattavaa tietoa oireilusta päiväkodeissa ja kouluissa ei kerätä ja seurata, eikä tietoa ongelmista jaeta. Molemmat asiat olisi mahdollista korjata ilman merkittäviä investointeja, vain toimintatapoja muuttamalla. Lisäksi tarvitaan kattavia sisäilmatutkimuksia esiintyvien oireiden syiden selvittämiseksi ja investointeja ongelmien korjaamiseksi.

Samalla kannattaa katsoa päiväkoti- ja kouluverkkoa kokonaisuutena. Lasten määrä kasvaa monilla alueilla, toisaalta tyhjäksi on voinut jäädä hyväkuntoisia toimistotiloja, joita voisi saneerata uuteen käyttöön kohtuullisin kustannuksin. Alueittain voidaan kartoittaa ja tunnistaa tilatarpeet, saatavilla olevat tilat ja järkevimmät ratkaisut joilla kaikille lapsille voidaan tarjota terveellinen ja turvallinen päiväkoti tai koulu riittävän läheltä. Joustavammalla ja tehokkaammalla toiminnalla tilojen rakentamisessa, suunnittelussa ja käytössä voidaan saada merkittävä parannus nykytilanteeseen.

Asia jossa sen sijaan ei voida tehostaa on henkilöresurssit päiväkodeissa ja kouluissa. Motivoitunut ja osaava henkilökunta on ensiarvoisen tärkeä. Tästä ei voida säästää vaikka tiloihin pitääkin investoida lisää. Oikeita tapoja tilainvestointien rahoittamiseksi on investointien uudelleensuuntaaminen esim. tiettyjä tieinvestointeja lykkäämällä, lainanotto ja mahdollisesti rahastojen purku mikäli se on lainanottoa kannattavampaa. Veroprosentti on viimeinen mahdollisuus, mutta senkin on oltava mahdollinen pohdittava keino, jotta turvalliset tilat saadaan varmistettua kaikille.

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Miten Espoosta tehdään tulevaisuuden kestävä kaupunki

Espoo on menestynyt hyvin kestävien kaupunkien kilpailuissa. Viime vuonna Espoo sijoittui parhaaksi Euroopan kestävien kaupunkien vertailussa, jossa toiseksi sijoittui Tukholma ja kolmanneksi München. Vertailussa oli mukana 145 Eurooppalaista kaupunkia joita vertailtiin 86:lla kestävyysindikaattorilla. Espoolla oli paljon vahvuuksia vertailussa. Sosiaalisessa kestävyydessä erityisesti osallisuus, asuttu ympäristö ja turvallisuus saivat korkeat arviot. Ekologisessa kestävyydessä esiin nousivat erityisesti puhdas vesi, ilma ja maaperä. Taloudellisessa kestävyydessä Espoo sai huippuarviot osaamisessa ja työvoimassa.

Muitakin vastavia vertailuja on tehty ja niissä Espoo on myös sijoittunut hyvin. Global destination sustainability indexissä Espoo on sijalla 9. Tässä vertailussa Espoo sai parhaat arvosanat ympäristösuorituskyvyssä ja sosiaalisessa suorituskyvyssä, jossa Espoo sai täydet pisteet. Kestävyysjohtamisessa Espoo sijoittui tässä vertailussa heikommin.

Jokaisessa vertailussa perusteet ja indikaattorit vaihtelevat jonkin verran, mutta on selvää, että Espoolla on paljon olemassa olevia vahvuuksia ja vahvuuksien pohjalta on hyvä kehittää tulevaisuutta. Kehitettävät asiat liittyvät pääosin siihen, miten kasvua voidaan jatkossa toteuttaa kestävästi. Kasvun ei pidä tapahtua lähiluonnon, ympäristön puhtauden, viihtyisyyden ja turvallisuuden kustannuksella. Kasvu pitää myös suunnitella niin että uuden rakentaminen on kestävää: alueiden tiivistäminen, lisääntyvä liikenne ja infrastruktuuri pitää suunnitella vähäpäästöiseksi ja resurssitehokkaaksi.

Avainasemassa on joukkoliikenteen kehittäminen ja parantaminen, laadukas kaavoitus ja aluesuunnittelu ja lähiluontokohteiden suojelu. Kaupungin pitää kasvaa sisäänpäin, jotta lähiluontoalueet voidaan säilyttää. Uudella rakentamisella voidaan myös elävoittää olemassa olevia asuinalueita ja luoda pohjaa paremmille palveluille, mutta onnistunut toteutus vaatii asukkaiden kuuntelua ja laadukasta kaavoitusta ja rakentamista. Osallisuus on saatava uudelle tasolle, jotta kehitys on aidosti asukaslähtöistä.

Tulevaisuudessa työn murros näkyy yhä enemmän kestävässä kaupunkisuunnittelussa ja muutokseen on herättävä jo nyt. Etätyö ja projektipohjainen yrittäjyys lisääntyy jolloin asuinalueilla tarvitaan uudenlaisia palveleuita: etätyökahviloita ja toimistohotelleja, tiloja, joissa voidaan kohdata asiakkaita ja kumppaneita sekä toimitiloja pienille yrityksille. Muutoksella on paljon etuja: liikkumistarve vähenee ja asuinalueet elävoityvät ja monipuolistuvat. Tämä vaatii kuitenkin uudenlaista kaavoitusta: nukkumislähiöt ja keskustalähtöinen kehitysajattelu ovat menneisyyttä ja tulevaisuuden kaupunki kehittyy asuinalueilla.

Liikenteen osalta on myös suuri murros odotettavissa. Liikenne palveluna (MaaS) sekä sähköinen liikenne uudistaa liikenneinfraa ja luo mahdollisuuksia paremmalle joukkoliikenteelle sekä liikenteen haittojen vähentämiselle. Liikennesuunnittelussa tarvitaan myös ajattelutavan muutos infralähtöisestä ajattelusta asiakaslähtöiseen ajatteluun. Lähtökohta pitää olla liikkumistarpeessa ja liikkumisvalintojen taustatekijöiden ymmärryksessä, ei sitoutumisessa tiettyihin liikennemuotoihin. Liikennemuodot, tehokkuus ja mahdollisimman vähäpäästöinen kokonaisuus voidaan suunnitella, kun tarveohjaus on selvä.

Kestävässä kaupungissa luodaan myös työtä, hyvinvointia ja taloudellista lisäarvoa. Puhtaat ja vähäpäästöiset ratkaisut työllistävät jo nyt merkittävästi Espoossa. Keilaniemessä on monia globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä, jotka erottautuvat kestävillä ratkaisuilla. Otaniemen osaamispohjasta luodaan ja voidaan luoda paljon lisää yrityksiä, jotka voivat testata ratkaisujaan Espoossa, saaden referenssejä avata markkinoita. Vähäpäästöistä, resurssitehokasta ja kestävää kaupunkia kannattaa rakentaa yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.

Viimeisenä, mutta erittäin tärkeänä osana Espoo on leimallisesti lasten ja nuorten kaupunki. Tulevaisuus on päiväkodeissamme, kouluissamme, lukioissamme ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Espoo on kestävä ja vastuullinen kaupunki, kun se tarjoaa inspiroivan ja turvallisen ympäristön lapsille ja nuorille ja ottaa huomioon myös heidän näkemyksensä.

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Länsimetron liityntäliikenteen suunnittelussa on tehty virheitä

Kokonaismatka-aika on erittäin tärkeä tekijä hyvässä ja houkuttelevassa joukkoliikenteessä. Kuitenkin Länsimetron liityntäliikenteen suunnittelun johtotähdeksi on nostettu kokonaismatka-ajan sijaan bussien vuoroväli, vaikka usein kulkevasta bussista ei ole juurikaan iloa jos kokonaismatka-aika pitenee pahimmillaan kaksinkertaiseksi ja muuttuu vaihdolliseksi.

Tämä on tilanne monilla alueilla, joilla metron liityntälinjojen reitit ovat nykyisiä bussilinjoja hitaampia kokoomalinjoja, ja vaihdollisuus joka tapauksessa hidastaa matkaa. Olisi pitänyt tehdä päinvastoin: nykyisiä linjoja nopeampia liityntäreitityksiä, jotka kompensoivat vaihdon ja metron kiemurtelevan reitin tuomaa matkan hidastusta.

Toinen virhe on päätös lopettaa linjoja, joita metro ei pysty korvaamaan. Esimerkiksi linja 3 ja linja 195 luovat tällä hetkellä nopeita yhteyksiä esimerkiksi Matinkylän ja Leppävaaran ja Latokasken ja Olarin välille. Tällä hetkellä vartissa sujuva matka kestää metron kautta yli kaksinkertaisen ajan, pahimmillaan kahdella vaihdolla.


Metro on kallis investointi eikä siitä saada toivottuja hyötyjä jollei se myös houkuttele tarpeeksi matkustajia. Heikot liityntäbussiyhteydet ja karsitut bussilinjat voivat johtaa autoilun lisääntymiseen. Vielä on aikaa korjata liikennöintisuunnitelmat sellaisiksi, että matka-ajat säilyvät kohtuullisina ja Länsimetro saa hyvän alun, jota kaikkien vaikeuksien jälkeen sopii toivoa.

Alla vielä käytännön esimerkki arkiaamun yhteydestä Latokasken ja Kampin välillä. 

Tällä hetkellä matka-aika on reittioppaan mukaan 36 min.


Länsimetron Tulevat reitit-palvelussa saman reitin matka-aika on 45-48 min. Kuitenkin tämäkin antaa todellista hiukan optimistisemman kuvan: liityntäbussin 157 matka-aika on tulevat reitit-palvelun mukaan 21-24 min, metron matka-aika on sen mukaan 21 min, ja jos oletetaan vaihdon kävely- ja odotusajaksi optimistinen 5 min yhteensä, on kokonaismatka-aika 47-50 min, eli jopa 15 min enemmän kuin tällä hetkellä. 15 minuutin matka-ajan pidennys on paljon tällä hetkellä 36 minuutin matkassa. Niille, joille matka-aika on tärkeää, joukkoliikenne näyttäytyy  tällä välillä huomattavasti nykyistä vähemmän houkuttelevana. Vielä enemmän matka-aika tulee pitenemään ruuhka-ajan ulkopuolella, kun metron vuoroväli on hitaampi ja myös vaihdot ovat hitaampia. 

Tämän esimerkin osalta matka-aikaa voisi nopeuttaa esimerkiksi ohjaamalla reitin 157 Länsiväylälle sen sijaan, että se on reititetty menemään Suomenojan, Friisilän ja Tiistilän kautta.



tiistai 14. maaliskuuta 2017

Miten koulujen sisäilmaongelmista päästään eroon

Espoon koulujen sisäilmaongelmat ovat nousseet vaaliteemana laajemminkin esiin. Tuhannet oppilaat ovat parhaillaan väistössä koulujen sisäilmakorjausten vuoksi ja uusia kohteita ilmaantuu jatkuvasti. Turvalliset ja terveelliset koulutilat on yksi tärkeimmistä syistä että itsekin asetuin vaaleissa ehdolle.

Miten koulujen sisäilmaongelmista päästään eroon? Helppoja ratkaisuja ei ole, koska ongelmat ovat monen tekijän summa: taustalla on korjausvelkaa, huonoa rakentamisen laatua, puutteita kiinteistöjen huollossa, kunnossapidossa ja ylläpidossa, tiedon puutetta turvallisista materiaaliyhdistelmistä ja rakentamistavoista, huonosti tunnistettuja ja korjattuja kosteusvaurioita, riittämätöntä koettujen ongelmien kartoittamista, ylitäysiä ja väärin käytettyjä tiloja, heikkoa tiedonkulkua sekä epäselviä hallintorajoja ja vastuita.

Tämän murheellisen listan kaikkiin asioihin on puututtava, että asiaan saadaan riittävä parannus. On selvää, että tarvitaan rahaa selvityksiin, suunnitteluun ja korjausten toteuttamiseen, mutta moni asia ratkeaa myös ilman rahaa: hyviä käytäntöjä ja uusinta tutkimustietoa pitää soveltaa ketterästi käytäntöön, vastuiden on oltava selkeät ja tiedon läpinäkyvää, ja oirekyselyt pitää ottaa osaksi rutiinitoimintaa.

Koska sisäilmaongelmien syyt voivat olla niin moninaiset, korjaustarpeen mittariksi on viipymättä nostettava myös kiinteistön käyttäjien kokemat oireet. Niiden pohjalta voidaan käynnistää tarvittavat lisäselvitykset joilla juurisyy oireisiin saadaan selville. Taustalla voi olla moninaisia syitä, kuten sopimattomien materiaaliyhdistelmien kemiallisia päästöjä, kosteusvaurioiden home- ja mikrobiongelmia tai riittämättömän tai huonosti säädetyn ilmanvaihdon aiheuttamaa ilmanlaadun heikkenemistä.

Kuntavaaliehdokkaana olen sitoutunut tekemään kaikkeni näiden asioiden ajamiseksi, jotta kaikki lapset ja nuoret saisivat opiskella terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä.


perjantai 3. maaliskuuta 2017

Lähiluonnon puolella

Sain ilahduttavan viestin muutama viikko sitten. Friisinkallion uudelle luonnonsuojelualueelle on tekeillä hoitosuunnitelma ja sain kiitosta työstäni alueen suojelemiseksi viisi vuotta sitten kun olin ympäristölautakunnan puheenjohtaja. Friisinkallio on upea luontokohde keskellä asutusta Olarin kupeessa. Näiden lähimetsien suojelu vaatii erityistä huomiota, kun kaupungin kasvaessa pyritään ottamaan käyttöön tai ainakin vähän nakertamaan rakentamattomia lähimetsiä.

Vaikka Friisinkallio ja muutama muu urbaani luontokohde on Espoossa suojeltu, vielä on syytä olla tarkkana. Rakentaminen ja suunniteltu Espoonväylä uhkaavat nakertaa Keskuspuistoa ja myös Sammalvuorta nakerretaan pala palalta. Tässä tulee helposti ikävä kierre kun ensin hakataan reunametsää ja sen jälkeen perustellaan että voidaan hakata vähän enemmänkin kun loppukin metsä on tämän jälkeen "melualueella".

Finnoon rakentamisen yhteydessä on yritetty säilyttää ekologista yhteyttä Suomenojan lintukosteikon ja keskuspuiston välillä Suomenlahdentien korkealla sillalla, josta päätettiin viime valtuustokaudella. Sama ekologinen yhteys jatkuu Latokasken niityllä kohti Harmaakallion metsää. Latokasken niittyä ollaan nyt kaavoittamassa uudelleen ja kaavassa ekologisen käytävän on ehdotettu säilyvän yksittäisten jäljelle jäävien puiden kautta yli Nöykkiönkadun, kun metsät kaadetaan lisäasutuksen tieltä.  Tämä vaikuttaa melko optimistiselta ajattelulta.

 Ehdotetussa kaavassa on hyviä ajatuksia täydennysrakentamisesta ja urheilupuistosta Latokasken pellolle, mutta parempi viheryhteys ja viihtyisämpi kokonaisvaikutelma saataisiin säilyttämällä yhtenäinen viherkäytävä Latokasken niityn ja keskuspuiston välillä. Sitä voisi jopa parantaa istuttamalla nauhamaista metsää Laidunmäen lehtometsän reunamille.

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Kiertotalouteen Kilon kautta

Kävin perjantaina vaikuttavalla tutustumiskierroksella Kilon kierrätyskeskuksessa. Ison kiinnostavasti sisustetun myymälän takaa löytyy valtava määrä kunnostuspajoja, joissa kierrätyskeskukseen tuodusta jollekin turhasta tavarasta jalostuu koruja, kierrätysmuotia, verhoiltuja retrohuonekaluja ja kunnostettuja hipsteripyöriä.

Nänä mahtavat tuotteet pitäisi saada kaikkien tietoon ja toiminta monistettua kaikille alueille. Näinä Kon Mari -villityksen aikoina ihmiset raivaavat kotejaan ja monet ostavat mielellään kierrätettyjä tavaroita. Kierrätystuotteiden ostaminen on kuitenkin edelleen hankalaa, jollei halua roikkua kymmenillä facebook-kirppiksillä av-jonoihin turhautumassa tai matkustaa puolen tunnin päähän vain huomatakseen ettei haluttua tavaraa olekaan saatavilla.

Ainoa tapa, jolla kierrätys ja kierrätetyn tavaran osto helpottuu on tuoda riittävän isot kierrätyskeskukset riittävän lähelle arkea, vaikka kauppakeskuksiin.

Olemassa olevaa loistavaa konseptia skaalaamalla sen ei pitäisi olla vaikeaa!


maanantai 30. tammikuuta 2017

Mitä Espoo tarvitsee?

Uusi vuosi toi mukanaan lupauksen käyttää vähän enemmän aikaa yhteisiin asioihin. Ensimmäinen konkreettinen steppi on lähteä ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Lähdin ehdokkaaksi kolmesta syystä.

Ensimmäiseksi kasvavan Espoon lapset ja nuoret tarvitsevat riittävästi laadukkaita päiväkoteja, kouluja ja toisen asteen oppilaitoksia. Päiväkoti ja koulu pitää löytyä riittävän läheltä. Tällä hetkellä kasvavilla alueilla lähikoulupäätökset on usein poukkoilevia. Toisaalta painotus suuriin yksiköihin johtaa väistämättä pidempiin koulumatkoihin. Samaan aikaan sisäilmaongelmia paljastuu jatkuvasti lisää. Koulujen korjausohjelmien pitää perustua tarpeeseen, ei jäykkään budjettikehykseen. Oireisiin on aina tartuttava välittömästi. Lukioiden aloituspaikkojen pitää vastata tarvetta, niin etteivät keskiarvorajat karkaa liian korkeiksi.

Toiseksi Espoo tarvitsee vastuullisia investointeja, joilla arki toimii ja rakennetaan kestävää tulevaisuutta. Länsimetron liityntäliikenteen on mahdollistettava matka-aikojen säilyminen kohtuullisina, lisäksi tarvitaan myös sujuvaa liityntäpysäköintiä että metrolle riittää käyttäjiä ja investoinnista saadaan hyödyt irti. Edelleen tarvitaan myös liityntäliikenteen ulkopuolelle jäävää bussiliikennettä kaupunginosia yhdistämään. Espoon alueita kannattaa kehittää eläviksi ja monipuolisiksi.  Digitalisaatio vähentää liikkumistarvetta ja kodin lähialueelta kaivataan uusia palveluja kuten toimistohotelleja, lounasravintoloita ja etätyökahviloita.

Kolmanneksi pitää huolehtia lähiluonnosta ja siitä, että Espoo kantaa vastuunsa ilmastotyössä. Asuinalueiden lähimetsiä ja keskuspuistoa ei saa nakertaa. Rantoja, metsiä ja puroja tarvitaan jatkossakin virkistysalueina. Arvokkaat luontokohteet pitää suojella. Ilmastotyössä Espoo voi vähentää päästöjään ja tukea kestävän yritystoiminnan kehittymistä tarjoamalla kokeilualustan Aalto yliopiston ja Espoon cleantech-yritysten ilmastoratkaisuille.

Näistä ja muistakin teemoista kirjoitan täällä enemmän tulevien viikkojen aikana. Vaalisloganini on "Kannattaa katsoa tulevaisuuteen" - koska on kannattavaa investoida vastuullisesti tulevaisuuden tarpeisiin, kuten lapsiin, nuoriin, kestävään kaupunkirakenteeseen ja ekotehokkaisiin ratkaisuihin.