perjantai 3. joulukuuta 2010

Vihreitä budjettisaavutuksia

Tänään käsiteltiin valtuustossa Espoon vuoden 2011 budjettia perinteiseen tyyliin: pitkin puheenvuoroin etukäteen hyväksyttyä budjettisopua ruotien. Budjetissa on useita hyviä vihreitä lisäyksiä, joita on koottu Espoon vihreiden blogiin: lisäresursseja mm. vanhusten hoitoon, lastensuojeluun, terveydenhoitoon ja vesiensuojeluun.

Omassa puheenvuorossani nostin esille vesiensuojelun lisäresurssien tarpeen. Monet Espoon järvistä ovat heikossa kunnossa, ja lisäksi on pelastettava taimenjoet ja purot lisääntyvän maankäytön, vedenoton ja lisääntyvien hulevesien vuoksi. Budjettineuvotteluissa saavutetut lisäpanostukset tulevat kovaan tarpeeseen.

Nostin esille myös huolen siitä, ovatko neuvoloihin ja kouluihin annetut 6 uutta terveydenhoitajan vakanssia riittävä korjaus nykytilanteeseen. Neuvoloissa kiire ja ajanpuute näkyy selvästi, eikä koululaisille riitä resursseja lääkärintarkastuksiin kohtuullisin aikavälein. Tätä asiaa on nyt seurattava tarkasti seuraavista seurantaraporteista.

torstai 20. toukokuuta 2010

Suomenojan lintuparatiisille suojapuskurit

Käsittelimme tänään ympäristölautakunnassa tilaamaamme asiantuntijaselvitystä, jossa kuvattiin miten ja millaisin suojavyöhykkein Suomenojan lintukosteikko tulisi rajata turvaan kaavaillulta alueen lisärakentamiselta. Altaan lisäksi tarvitsee turvata altaan suulla oleva yhteys merelle, sekä pohjoisosien kosteikkoalueet, joilla sijaitsee pesimälintujen reviirejä. Akuuteimman uhkan linnuille muodostaa Suomenlahdentien nyt valmisteltu eteläinen rajaus, joka puhkoisi suositellun suojelualueen jättäen alleen pesimälintujen reviirejä. Lisäksi lintualtaan länsipuolen täyttömaalle on syytä jättää riittävä suojavyöhyke linnuille soveltuvan ympäristön varmistamiseksi. Selvitys tuo tarvittavaa faktapohjaa alueen kaavoitukselle ja linnustollisten arvojen turvaamiselle ja toivommekin, että se otetaan kaavoituksen ja tiesuunnittelun yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi.

Selvityksessä kuvataan alueella esiintyvät harvinaiset ja uhanalaiset lajit ja näiden vuorovaikutus. Rikas luontokokonaisuus kaikkineen on tärkeä: eri lajit parantavat toistensa viihtymistä alueella. Esimerkiksi runsaslukuiset naurulokit puolustaessaan pesiään pitävät pedot loitolla, mistä muutkin aremmat lajit hyötyvät. Jotta voimme turvata arvokkaimmat ja harvinaisimmat lajit, joiden koko Euroopan tasollakin merkittävä osuus pesivistä pareista viihtyy juuri Suomenojalla, täytyy pystyä suojelemaan lintukosteikon koko ekosysteemin edellytykset. Yksittäisiä lajeja tai pesimäreviirejä ei voi turvata ilman niiden vaatimaa ympäristöä.

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Espoon kaupungintalo puretaan

Tänään valtuustossa keskusteltiin tuntikaudet Espoon tyhjillään olevan sisäilmaongelmaisen 1971 rakennetun betonibrutalistisen kaupungintalon kohtalosta. Itsessäni talo ei herätä suuria tunteita, mutta kovin monessa muussa herätti ja yllättävissäkin määrin. Espoon keskuksen kokonaisuudesta esitettiin taustamateriaalissa hyviä ideoita. Betonikannet purettaisiin, avattaisiin aukio kahviloineen ja puistoineen aseman viereen ja siitä kaartuva puistoyhteys pohjoiseen joenrantaan asti. Aukio tulisi purettavan kaupungintalon tilalle, ja sen takana olevasta valtuustotalosta laajennettaisiin uusi, pienempi kaupungintalo. Saataisiin myös tilaa asuinrakentamiselle, mikä monipuolistaisi alueen ilmettä ja toisi sinne elämää. Minusta tämä esitys vaikuttaa järkevältä ja kannatin sitä. Äänestys asiasta ratkesi numeroin 42-24 ja kaupungintalo päätettiin purkaa.

maanantai 15. maaliskuuta 2010

Vääntöä kaavoituksen ilmastovaikutuksista ja suklaalaskuri

Vuodenvaihteen molemmin puolin on Espoossa käyty tiukkaa vääntöä kaavoituksen ilmastovaikutuksista. Erityisesti tapetilla ovat olleet Turunväylän takamaille Ämmässuon kupeeseen suunniteltu Histan asuinalue sekä Lommilaan niin ikään Turunväylän varteen kaavailtu kauppakeskus.

Histan osalta annoimme lausunnon alueen kaavoituksesta ympäristölautakunnan helmikuun kokouksessa. Lausunnossa todetaan, että yksityisautoiluun perustuva 19 000 asukkaan uusi asuinalue, joka sijaitsee irrallaan olemassa olevasta kaupunkirakenteesta on kestämätön. Lautakunnan näkemyksen mukaan hankkeen toteutus voidaan aloittaa vasta sitten, kun alueelle on ratayhteys. Tämä edellyttää kaupunkiradan jatkoa Espoon keskukseen ja uuden radan rakentamista Espoon keskuksesta Lohjalle. Kaupunkiradan jatko Espoon keskukseen tarvitaan joka tapauksessa pian; tällä hetkellä radan kapasiteetti on riittämätön ja junat myöhästelevät enemmän kuin muilla kaupunkiradoilla.

Kaavoituksen ilmastovaikutukset tulevat suurelta osin liikenteestä. Kaavoituksella tulisi vähentää liikkumistarvetta ja toisaalta tarjota houkutteleva joukkoliikenne. Ilmastonmuutoksen torjunnan kärkihankkeessa, Julia 2030 EU-hankkeessa on tehty hyvää työtä liikkumisvalintojen konkretisoimiseksi. Reittioppaaseen saadaan tänä keväänä päästölaskuri, joka laskee oppaan antamien reittivaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt. Vertailulukuna laskuri kertoo, kuinka paljon päästöjä syntyisi, jos kulkisit saman matkan henkilöautolla. Lisäksi näytetään myös pyöräilyn päästöt, jotka ovat käytännössä nolla.

Reittioppaaseen tehdään myös suklaalaskuri, joka laskee eri kulkutavoilla kuluttamasi kalorimäärän. Laskuri havainnollistaa kalorimäärää kertomalla, kuinka suurta määrää suklaata se vastaisi. Vuoden 2011 alussa hiilidioksidilaskuriin tulee vielä linkki tyyppiperhevertailuun, jossa voi vertailla erilaisten perheiden arkimatkustamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.

Julia 2030-hankkeessa on toteutettu myös muita hienoja asioita, kuten ekotukihenkilöverkosto ja Julian valinta -video.