perjantai 30. lokakuuta 2009

Pieni näkee paremmin

Espoossa pohditaan parhaillaan palveluverkon keskittämistä yhtenä tapana saada säästöjä. Harvemmin tarvittavia erikoispalveluja on varmasti järkevää keskittää aluekeskuksiin joukkoliikenteen solmukohtiin, mutta itseäni huolettaa lähipalveluiden tulevaisuus.

Lähipalvelut ovat erityisen tärkeitä lapsille. On selvää, että päiväkodit ja koulut täytyy olla lähellä kotia. Lähipalveluita pitäisi miettiä kuitenkin laajemminkin lasten näkökulmasta. Pieni koululainen arvostaa lähikirjastoa, johon pääsee kävellen tai pyörällä, ja jossa voi viettää aikaa iltapäivällä sarjakuvia ja kirjoja lueskellen. Nuoret tarvitsevat nuorisotilaa ja kerhotiloja. On myös tärkeää, että liikuntapalveluita löytyy tasaisesti eri puolilta kaupunkia. Varsinaisten palveluiden lisäksi hyvä kaupunkisuunnittelu tukee lasten hyvinvointia. Olisi hienoa, että joka asuinalueella olisi esimerkiksi nurmikenttä, jossa lapset voisivat pelailla vapaasti. Tietysti hiekkakentätkin tarvitaan, ja lähimetsiä majojen rakenteluun. Lähikauppa on myös tärkeä lapsille. Siellä pieni koululainenkin oppii käymään, ja lähellä olevat palvelut luovat turvallisen ympäristön.

Lapsen näkökulmasta mietitty kaupunkirakenne on myös energiatehokas. Ekotehokkaassa aluesuunnittelussa liikkumistarve vähenee ja energiankulutus laskee, kun päivittäispalvelut löytyvät läheltä kotia. Palveluverkon uudistamisesta tarvitaankin ilmastovaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi ennen päätösten tekoa.

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Espoon ympäristöpolitiikka 2010-2013

Ympäristölautakunta käsitteli viime kokouksessa ympäristöpoliittisia linjauksia vuosille 2010-2013. Kyseessä on varsin tärkeä asia, sillä kaikki kaupungin yksiköt nostavat näiden linjausten perusteella ympäristötavoitteita omiin vuositavoitteisiinsa.

Ehdotuksestani linjauksiin nostettiin useita tärkeitä pohjaesityksestä puuttuvia asioita. Lautakunta hyväksyi nämä yksimielisesti. Ensinnäkin lisättiin Espoonjoen ja virtavesien suojelusuunnitelman toteuttaminen ja valuma-alueselvitykset, joiden pohjalta voidaan toteuttaa hulevesiohjelma. Hulevesiohjelmaa ehdotimme aikaistettavaksi vuodelle 2010. Se on tärkeä mm. tulvariskien takia; tulvat ja rankkasateet voivat aiheuttaa erilaisia ongelmia jollei niihin varauduta kattavasti.

Lisäksi lisäsimme linjauksiin ekotehokkaan liikkumistarvetta vähentävän aluesuunnittelun, jossa varmistetaan riittävien viheralueiden (kuten esim. Keskuspuisto) säilyminen, lähipalvelut, keskitetyt palvelut joukkoliikenteen solmukohdissa ja tasainen työpaikkojen sijoittuminen. Toimenpiteeksi lisättiin myös uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen edistämällä edistyksellisiä alueellisia uusiutuvan energian ratkaisuja. Nämä ovat ilmastonmuutoksen kannalta keskeisiä toimenpiteitä, joita ei ole linjattu aiemmin strategisella tasolla.

Ympäristöjohtamisen terävöittämiseksi lisättiin toimenpide ympäristöohjelman johtoryhmän määrittelystä sekä kestävän kehityksen sisältöjen määrittelystä Espoossa. On tärkeää että kaikki kaupungissa mieltävät kestävän kehityksen tavoitteet samalla tavalla. Muuten strategiset tavoitteet laimenevat ja niiden toteutus hajaantuu helposti kauaskin alkuperäisistä tavoitteista.

Yhtenä tärkeimmistä hyväksytyistä lisäyksistä on laatia Espoon tiekartta ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijyyteen. Tällä hetkellä Espoon ilmastostrategian toimeenpano-ohjelman tavoite on 39 % päästöleikkaukset 2030 mennessä. Seuraava tavoite, hallituksen linjaamat vähintään 80 % päästöleikkaukset 2050 mennessä tarvitsevat uusia keinoja. Lisäksi ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijän on kuljettava edellä näitä edellä kuvattuja tavoitteita, ja tämän polun avaaminen on vielä tekemättä. Nyt tarvitaan konkreettisten toimenpiteiden tunnistusta, aikataulutusta ja vastuutusta.

Seuraavaksi ympäristöpolitiikkaa käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa, ja sitten on aika ryhtyä töihin tavoitteiden viemiseksi käytännön toimiksi.

tiistai 13. lokakuuta 2009

Metroasema lintukosteikolle

Jätevedenpuhdistamon sijoittamispäätös sitten lopulta tehtiin eilen valtuustossa. Äänestystulos oli 45-22 Blominmäki-Suomenoja. Puhdistamo louhitaan kallioon Blominmäkeen ja Suomenojan puhdistamon tilalle kaavoitetaan toimisto- ja asuinrakentamista. Pysyin loppuun asti Suomenojan kannalla, ja valtuustossa pitämästäni puheesta nostettiin lause ihan hesariinkin asti (tänään sivulla A 13).

Ehdottomasti hyvää päätöksessä on, ettei putsari tullut Sammalvuoreen, Eestinkallioon tai Mossasvedjebergeniin. Huonoja puolia ovatkin sitten ne, miksi äänestin Suomenojan puolesta.

Pääsyy oli samansuuntainen kuin kommenttini hesarissa - ei auta suojella Suomenojan kansainvälisestikin arvokkaan lintukosteikon vesialuetta, jos ympärillä ei ole riittävää suoja-aluetta lintujen elinolojen varmistamiseksi. Nyt uuden asuinalueen metroasema ja keskustatoiminnot ulottuivat suunnitelmissa edelleen ihan lintukosteikon rantaan, vaikka kaupunginhallituksessa hyväksyttiin vihreiden lisäysesitys, että lintukosteikko suojellaan. Suurin ongelma oli, ettei luontoselvityksiä ollut tehty, ja näin ollen jokainen joutui itse päättelemään onko realistista, että lintukosteikko ja linnut säilyy metroasemasta ja keskustatoiminnoista huolimatta. Ja jos suojelun vaatimat suoja-alueet huomioidaan riittävästi ja metroasema + talot siirretään kauemmaksi, murenee pohja Blominmäen puolesta esitetyiltä taloudellisilta ja lisärakentamisperusteilta, koska molemmissa vaihtoehdoissa voidaan lisärakentaa asuntoja sitten kutakuinkin saman verran.

Päätökseeni vaikutti myös voimalaitosasia. Fortumin kaasukombivoimalaitos rajoittaa lähietäisyyden asuinrakentamista. Toisaalta putsarilla ja voimalaitoksella olisi ollut selvää energiasynergiaa. Putsarilietteestä tuotettu biokaasu olisi voitu syöttää suoraan voimalaitokselle fossiilista maakaasua osin korvaavaksi polttoaineeksi. Blominmäessä tätä mahdollisuutta ei ole.

Blominmäen sijainti pitkien louhittavien jäteveden tulotunnelien päässä Kehä kolmosen takana ei minusta myöskään ole optimaalinen, vaikka sitä perusteltiinkin sillä, että tulevaisuudessa Espoo kasvaa Pohjois-Espooseen ja Turunväylän varteen. Joka tapauksessa tiivis Etelä-Espoo säilyy paikallaan, ja Nuuksion kansallispuisto on kovin lähellä Blominmäkeä, joten kovin massiivista rakentamista sinne ei voi suunnitella.

Blominmäen puhdistamovesien hätäpurkumahdollisuus on suunniteltu Espoonjokea pitkin Espoonlahden pohjukan Natura-alueelle, mitä en myöskään pidä hyvänä asiana.

Blominmäen asukkailla ei ole myöskään ollut samanlaista mahdollisuutta osallistua hankkeen vuorovaikutusprojekteihin, sillä vaihtoehto nousi esille vasta hankkeen valmistelun loppuvaiheissa. No, päätös on nyt kuitenkin tehty ja nyt sitten vaan jännityksellä seurataan miten Suomenojan ja Blominmäen kaavoitus ja lintukosteikon suojelu edistyy.