maanantai 28. syyskuuta 2009

Päästölaskelmia ja vesiensuojelua

Ympäristölautakunta käsitteli ensi vuoden budjettia ja toimintasuunnitelmaa viime viikolla. Ehdotuksestani lautakunta esitti lisäresursseja ilmastostrategian toimenpiteiden päästövähennyslaskelmiin ja vesiensuojeluun, etenkin valuma-alueselvityksiin ja hulevesiohjelmaan.

Ilmastostrategian 39 % päästövähennystavoite vuoteen 2030 jakautuu 21:lle tulevalle vuodelle. Tavoite tarkoittaa, että päästöjä on leikattava 52 % vuoden 2008 tasosta, sillä vertailuvuotena on 1990. Tämä taas puolestaan tarkoittaa, että tasaisella vauhdilla Espoon päästöjä on leikattava noin 3 % vuodessa laskutavasta riippuen. Tämä on erittäin haastava tavoite, sillä kaupunki kasvaa koko ajan, ja suurin osa päästöistä on kaupungin suoran ohjauksen ulkopuolella kotitalouksissa ja yrityksissä.

Ensimmäinen askel on laskea Espoon ilmastostrategian toimenpideohjelman toimenpiteille päästövähennyspotentiaalit ja niiden kustannukset. Tätä siis ehdotimme ensi vuoden budjettiin. Laskelmien perusteella voidaan aikatauluttaa toimenpiteitä tarkoituksenmukaisesti tuleville vuosille.

On selvää, että 52 % säästöt edellyttävät suurta määrää toimenpiteitä kaikissa päästöryhmissä. Erityisen tärkeitä ovat päästöjen suurimmat osa-alueet, eli rakentamiseen ja yhdyskuntasuunnitteluun sekä energiantuotantotapaan kytkeytyvät lämmityksen päästöt, liikenteen päästöt ja sähkön käyttö. Kiireisimpiä ovat ne toimenpiteet, joiden vaikutukset näkyvät viipeellä, kuten raideliikenneinvestoinnit, investoinnit uusiutuvan energian tuottoon, yhdyskuntarakenteeseen vaikuttaminen ja rakennustapojen kehittäminen.

Esitetyt vesiensuojelun lisäresurssit ovat tarpeen monesta syystä. Lisääntyneet sään ääri-ilmiöt ja tulvat uhkaavat vesihuoltoa ja arvokkaita vesistökohteita. Tämä edellyttää vesiriskien hallinnan kehittämistä. Käytännössä ensin tarvitaan valuma-alueselvitykset ja hulevesiohjelma, joiden avulla riskeihin voidaan varautua kaikessa kaupungin toiminnassa, etenkin yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa. Toisaalta Espoon arvokkaat vesistökohteet kaipaavat kunnostusta ja suojelua rakentamisen puristuksessa.

Ensi vuoden talousarviota valmistellaan erittäin tiukassa taloustilanteessa. Nämä ehdotetut toimenpiteet ovat kuitenkin Espoon mittakaavassa hyvin pieniä, 200 000 euroa 1,5 miljardissa. Toisaalta ne ovat investointeja tulevaisuuteen; päästövähennykset maksavat itsensä takaisin säästyneenä energiana ja vähentyneinä riskeinä, ja vesiensuojelutoimenpiteet vähentyneinä riskeinä ja kaupungin vetovoimaa lisäävinä arvokkaina luontokohteina.

tiistai 8. syyskuuta 2009

Ilmastotavoitteiden ja tekojen välisestä kuilusta

Eilen valtuusto hyväksyi strategian tulevalle kaudelle. Visioon saatiin toteamus, että "Espoo on ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijä". Nyt tämän toteamuksen todeksisaattamiseen tarvitaan hartiavoimin töitä.

Tällä hetkellä ilmastostrategiassa sitoudutaan 39 % päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Toimenpideohjelmassa on tunnistettu hyviä toimia energian käytössä, rakentamisessa, liikenteessä, maankäytössä ja muilla sektoreilla, joilla päästöihin voi vaikuttaa. Ongelmana on se, että toimenpiteiden lisäksi tarvittaisiin napakat välitavoitteet toimenpiteittäin, ja niiden toteuttamiseen riittävät resurssit. Toimenpiteet jakautuvat joka puolelle kaupunkia, käytännössä joka työpisteeseen. Tämän takia koulutetaan parhaillaan kaupungin sisäisiä "ilmastoagentteja", jotka omassa toimipaikassaan auttavat toteuttamaan ohjelman tavoitteita.

Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Lisäksi tarvittaisiin selkeä tulosohjaus. Sen lisäksi että kaupungin yksiköillä on taloudelliset tavoitteet ja raamit, tulee kaikilla toiminnoilla olla myös omat yksiselitteiset päästöraamit, joita myös seurataan ja tavoitteiden saavuttamisesta palkitaan. Ja seurantaan konkreettiset mittarit.

Ja kun tuo jättiurakka on tehty, onkin seuraava kysymys ovatko päästövähennystavoitteemme jo vanhentuneet? On hyvin mahdollista, että Kööpenhaminan kokouksen jälkeen meillä on rima korkeammalla, ja siinä vaiheessa ei varsinaisesti auta että edellistenkin tavoitteiden pureskelu on vielä vaiheessa. Ja miksei tiukempiin tavoitteisiin voisi sitoutua riippumatta Kööpenhaminastakin. Edelläkävijälle se oikeastaan kuuluisi.

maanantai 7. syyskuuta 2009

Ensi vuoden raamit ja huoli ympäristötoimen resursseista

Tänään päätettiin valtuustossa ensi vuoden veroprosentista, budjettikehyksestä ja vuoden 2009 budjettileikkauksista. Veroprosentin pieni nosto ensi vuonna ja siitä saatujen rahojen ohjaaminen peruspalveluihin on minusta hyvä asia tässä tilanteessa. Ensi vuoden budjettikehys oli neuvoteltu ryhmien puheenjohtaijen kesken valmiiksi, joten siihen ei enää valtuustossa tehty muutoksia. Itseäni epäilytti paketissa mukana ollut Espoo-lisän leikkaus, mutta asiaa ei enää voinut käsitellä sillä se kuului neuvottelusopimukseen.

Myös tämän vuoden leikkaukset oli neuvoteltu ryhmien puheenjohtajien kesken. Leikkauksia oli toteutettu myös ympäristötoimessa, johon liittyen toin esille ympäristölautakunnan huolen. Vesiensuojeluun ja ympäristöviestintään kohdistuneet leikkaukset estävät ympäristötoimen tavoitteiden saavuttamista, eikä ympäristölautakuntaa oltu kuultu leikkauksista päätettäessä.

Vesiensuojelun leikkaukset estävät hulevesiohjelman käynnistämisen. Viime aikoina on kuultu monista kaupungeista ja kunnista ikäviä uutisia vesikriiseistä, jotka aiheuttavat runsaasti kustannuksia ja ongelmia asukkaille. Viime vuonna esimerkiksi sateiden nostamien pintavesien pääsy vedenottamoihin aiheutti merkittäviä ongelmia Ylöjärvellä, Nivalassa ja Porvoossa. Hulevesiohjelmaa ja lisäpanostusta vesiensuojeluun tarvitaan, jotta voidaan suojautua esimerkiksi tulvien, rankkasateiden ja monimuotoisten vesistöjen lähellä tapahtuvien toimintojen aiheuttamilta riskeiltä vesistöille. Esimerkiksi Helsingillä ja Vantaalla on jo hulevesiohjelmat, vaikka niissä on huomattavasti vähemmän arvokkaita vesistökohteita kuin Espoossa. Ilman hulevesiohjelmaa ja riittävää panostusta vesiensuojeluun otamme tietoisen riskin mahdollisesti kalliiksikin käyvistä seuraamuksista muutaman kymmenentuhannen säästöjen vuoksi.

Erityisen ikäviä tehdyt leikkaukset ovat siksi, että Espoon ympäristötoimi on jo valmiiksi aliresursoitu. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena ympäristölautakunta vastaa yli 160:stä lakisääteisestä ympäristölainsäädännön velvoitteesta sekä luonnonsuojelun edistämisestä ja mm. ilmastostrategian toimeenpanon koordinoinnista Espoossa. Tähän tarkoitukseen on ympäristökeskuksessa vain noin 20 henkilön resurssit. Esimerkiksi Helsingissä ja Oulussa on asukaslukuun suhteutettuna noin kaksinkertaiset resurssit vastaaviin ympäristötoimen tehtäviin.

Taantumasta ja aliresurssoinnista huolimatta ympäristötoimen haasteet ja lakisääteiset velvoitteet lisääntyvät jatkuvasti. Taantuman yhteydessä valitettavasti myös ympäristörikoksilla on taipumus lisääntyä, eikä nykyisillä resursseilla ole mahdollisuutta riittävään proaktiiviseen valvontaan. Vaikka kaupungin on säästettävä, aliresursoidussa ympäristökeskuksessa ei ole enää varaa säästöihin. On muistettava, että ympäristöriskien hallinnasta säästäminen koituu helposti hyvin kalliiksi tulevaisuudessa.

lauantai 5. syyskuuta 2009

Ruuhkamaksut ympäristölautakunnassa

Ympäristölautakunnan syyskauden ensimmäisessä kokouksessa 27.8 keskusteltiin ruuhkamaksuista. Liikenne- ja viestintäministeriö on teettänyt laajan selvityksen ruuhkamaksujen erilaisista toteutusvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista pääkaupunkiseudulla. Ympäristölautakunnaltakin pyydettiin lausuntoa asiasta.

Ruuhkamaksuselvityksessä tutkittiin kolmen ruuhkamaksumallin (kehä-, linja- ja vyöhykemalli) ja tilanteen ilman maksuja (ns. 0-vaihtoehdon) liikenteelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset seudulla vuoden 2017 ennustetilanteessa. Tutkittavia näkökulmia olivat liikennejärjestelmän toimivuus, liikenteen ympäristövaikutukset, liikennejärjestelmän turvallisuus, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, maankäyttö ja yhdyskuntarakenne, eri liikkujaryhmien liikkumismahdollisuudet sekä kustannukset ja kustannustehokkuus.

Ympäristölautakunta katsoi oman roolinsa mukaisesti asiaa etupäässä ympäristön näkökulmasta. Liikenne on yksi keskeinen osa-alue ilmastostrategiassa, ja lisäksi liikenteen muut päästöt ja melu ovat ympäristölautakunnan seurannassa. Keskustelimme ja neuvottelimme asiasta ja päädyimme lopulta seuraavaan yksimieliseen kannanottoon:
"Ympäristölautakunta pitää ruuhkamaksun käyttöönottamista yhtenä keinona edistää ympäristötavoitteita Helsingin seudulla. Selvityksen mukaan ruuhkamaksuilla olisi runsaasti positiivisia ympäristövaikutuksia. Hiilidioksidipäästöt vähenisivät 11 - 21% mallista riippuen. Terveydelle haitalliset liikenteen päästöt vähenevät noin 8 -18 %.
Vaikutus liikenteen meluun jäisi pienemmäksi.

Ympäristölautakunta haluaa korostaa ruuhkamaksujen positiivisia ympäristövaikutuksia. Sen vuoksi lautakunta esittää, että vähäpäästöisille autoille annettaisiin vapautus ruuhkamaksuista, kuten Tukholmassa on tehty. Vähäpäästöisen ajoneuvon kriteerit tulee määritellä erikseen.

Joukkoliikennettä täytyisi lisätä, palvelutasoa parantaa ja lisäksi laskea lipun hintoja, mikä merkitsee merkittäviä investointeja joukkoliikenteeseen. Investoinnit on tehtävä jo ennen ruuhkamaksujärjestelmän käyttöönottoa, jotta mahdollisimman monelle autoilijalle voi tarjota houkuttelevan ja kilpailukykyisen vaihtoehdon. Rahat investointeihin täytyisi löytää siis jo ennen ruuhkamaksutulojen toteutumista. Ruuhkamaksuilla tulee tukea pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä ja maksaa toteutetut investoinnit.

Lisäksi ympäristölautakunta ehdottaa vaiheittaista etenemistapaa, esimerkiksi aloitusta kokeilulla Helsingin kantakaupungissa sekä sitä, että mahdollisessa laajentamisessa huomioidaan Espoon erityispiirteet.

Lisäksi ympäristölautakunta esittää, että jatkovalmisteluissa huomioidaan seuraavat seikat:

· ruuhka-aikojen välillä maksuton malli
· mopoliikenne ym. vastaavanlaiset kulkumuodot
· elämänlaatu
· sosiaalinen kohdistuminen, esimerkiksi vaikutukset lapsiperheiden elämään
· terveysvaikutukset (esim. langattomien lähettimien säteilyn vaikutukset)
· investointien jakaantuminen pysyvässä käytössä eri osapuolien kesken
· mahdollisuudet kannustaa kimppakyytien järjestämistä."