lauantai 25. heinäkuuta 2009

Poliittisen vaikuttamisen koreografia

Ensimmäisen valtuustovuoden puolenvälin jälkeen olen pohtinut ensivaikutelmia kunnallispolitiikasta. Jotkut ennakkokäsitykset ovat vahvistuneet. Kyllä, aikaa kuluu paljon ja papereita pitää lukea kasapäin. Kunnallinen byrokratia on monipolvista ja moni asia hukkuu byrokratiaportaisiin tai virkamiehet pitävät niitä jemmassa milloin mistäkin syystä. Odotettua on myös se että asioiden taustojen selvittäminen on työlästä.

Toisaalta olen ollut yllättynyt siitä, että joihinkin isoihinkin asioihin on myös helppo vaikuttaa itsenäisesti jos tekee taustatyönsä hyvin ja ilmaisee itseään selkeästi ja oikeassa paikassa. Uutenakin valtuutettuna voi saada jo ekoissa kokouksissa läpi tärkeitä lisäyksiä päätöksiin. Sain esimerkiksi läpi kevään aikana valtuustokäsittelyssä päivähoidon strategiaan lisäyksen lapsen kokeman turvallisuudentunteen ja jatkuvuuden huomioimisesta. Asia oli paksun asialistan ties kuinka monennessa liitteessä, josta se olisi mennyt helposti ohikin. Tämä on myös turhauttavaa: satojen sivujen niput on luettava tarkasti liitteineen läpi jottei tärkeitä asioita livahda läpi kokouksissa.

Vaikuttamisen kärki on suurelta osin tässä: kokousten asialistojen ja taustojen huolellisessa läpikäynnissä. Mutta on muutakin: omassa ryhmässä on tärkeää olla aktiivinen ja rakentava, ja toisaalta tutustua muihin ryhmiin ja niiden tavoitteisiin. Uusia asioita voi nostaa esiin valtuustoaloittein. Tämä on järeä norsupyssy jota on turha käyttää liiaksi. Asian tulee olla sellainen, johon muulla keinoilla ei kykene vaikuttamaan. Aloitteet työllistävät virkamiehiä mutta ovat oiva täsmätyökalu, vaikka valitettavan harvoin ne aiheuttavat konkreettisia jatkotoimenpiteitä.

Nahkiaispolun kallioyllätys

Nuuksion Haukkalammen parin kilometrin Nahkiaispolku havainnollistaa hyvin luonnon ennallistamista. Polku on yksi lasten suosikeista jylhien kalliorinteiden ja lukuisten puroja ylittävien siltojen takia. Polku seurailee Haukkalammesta laskevaa Haukkalammenpuroa ja Myllylaakson puroa. Purojen uomia on ennallistettu kulkemaan alkuperäisissä hauskasti kiemurtelevissa uomissaan. Purojen yhtyessä kirkas ja mutainen vesi kiemurtaa yhteen muodostaen monimutkaisia koukeroita.

Joskus tutustakin paikasta löytyy uusi näkökulma. Kiipesimme polun viereltä kallion huipulle, mistä löytyi ensiluokkainen eväidensyöntipaikka. Terävä kallion huippu laski kaikkiin ilmansuuntiin ja huipulla kasvoi käkkyräinen mänty. Trangialla kokattu lounas maistui erityisen hyvältä uudessa paikassa. Haukkalammella nuotiopaikat ovat yleensä viikonloppuisin niin täynnä ihmisiä, että mukavinta on ottaa Trangia mukaan ja syödä omassa piilopaikassa.



Tanska ekonäkökulmasta

Lomailimme Tanskassa viikon maaseutua kierrellen Fynin ja Jyllannin saarilla. Maaseutukylissä ruokokatot ja vanha rakennustyyli olivat edelleen arvossaan ja puutarhat upeita. Mansikoita ja perunoita myytiin tiloilta suoraan ja luomuviljely oli todella suosittua. Yövyimme maatiloilla, joista kaikilla aamiaisella oli pöydässä luomumaitoa. Kaupoissakin luomutuotteet olivat ihan eri tavalla esillä kuin Suomessa.

Lähes kaikilla pienilläkin kylillä oli pelloillaan omat tuulivoimalat. Tuulivoimalat näyttävät hyvältä maaseutumaisemassa, ja tuovat lähes neljänneksen maan sähkökapasiteetista. Merellä sijaitsevat offshore-tuulipuistot muodostavat toki suuren osan kokonaiskapasiteetista. Tuulivoimaan on Tanskassa satsattu määrätietoisesti jo vuosikymmenten ajan. Lisäksi Tanskassa valmistellaan sähköautojen laajamittaista käyttöönottoa.

Maaseudulla pyöräilyä varten Tanskassa on hauskoja kapeita pyöräkaistoja maanteiden varsilla. Tien reunan ja pyöräkaistan välissä on puolisen metriä ruohokaistaa, ja sitten noin puolen metrin asvaltoitu pyöräkaista. Ja pyörillä kulkevia ihmisiä näkeekin todella paljon. Tällä tavalla Suomeenkin voisi saada hyviä pyöräilyreittejä haja-asutusalueelle halvemmin kuin täysimittaisia pyöräteitä rakentamalla.

Kirkkaita rantavesiä käy kyllä kateeksi. Itämeren häntien liittyessä Kattegatiin luonnonrannat ovat niin upeita että niistä voi vain aavistella miltä Suomenkin rannikolla on näyttänyt vuosikymmeniä sitten.