torstai 11. kesäkuuta 2009

Kevätkauden poliittiset huipennukset

Tällä viikolla olivat kevätkauden viimeiset valtuuston ja ympäristölautakunnan kokoukset. Valtuustossa kukitettiin ensin eurovaalien läpimenijät ja sitten keskusteltiin vilkkaasti tarkastuslautakunnan ansiokkaasta raportista, joka nosti keskeisiä epäkohtia esille. Vuoden 2008 tavoitteiden toteutumista arvioitaessa huolestuttavan monet keskeiset tavoitteet olivat jääneet toteutumatta. Puutteita oli esimerkiksi peruspalveluissa, kuten terveydenhuollon hoitoonpääsyssä ja päiväkotien resursseissa sekä alueiden tasa-arvoisessa kohtelussa. Päivähoidon tilanne vaatii tiukkaa seurantaa kasvavissa säästöpaineissa. Ryhmäkoot ja hoitohenkilöstön määrä eivät voi eivätkä saa joustaa tässäkään taloudellisessa tilanteessa.

Nostin esille myös kysymyksen energiankäytön ja uusiutuvan energian osuuden mittaroinnista. Energiansäästötoimissa lähtökohtana on se, että voidaan mitata kaikkien toimintojen energiankulutusta ja energian tuotantotavan osuutta luotettavasti. Tällä hetkellä kootut tiedot löytyvät Espoossa vain osasta toimintoja, eikä niidenkään osalta raakalukuja ole korjattu esimerkiksi tilojen käyttöasteilla, tilatilavuuksilla ja säätilan vaikutuksilla. Ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamisen haastavuutta kuvaa se, että jopa tämän vertailutiedon saanti ja lähtötilanteen selvittäminen on haastavaa suuressa kaupungissa.

Ympäristölautakunnassa annettiin evästystä Espoon strategiakeskusteluun. Ilmastonmuutoksen hillintä, kestävän kehityksen tavoitteiden konkretisointi, vesikysymykset ja toiminnan lakisääteiset reunaehdot nostettiin esille. Lisäksi käsiteltiin Kalajärven kallioiden ja Luukinmetsän luonnonsuojelualueiden perustamista sekä keskusteltiin mm. Ämmässuon vuosiraportoinnista.

Ämmässuolle on läjitetty lohduton määrä sekajätettä; 120 eduskuntatalon verran. Kyseenalainen kunnia meille espoolaisille on saada tämä Euroopan tasolla suuri kaatopaikka naapuriimme. Vantaan jätteenpolttolaitokseltakin tulee jatkossa edelleen kolmannes sekajätteen painosta tuhkana Ämmässuolle, joten järkevintä olisi vähentää kulutusta ja kierrättää materiaalit paremmin. Biojätteen osalta olisi suotavaa investoida biokaasuntuottolaitokseen, jolloin kasvava biojätteen määrä voitaisiin käsitellä kompostoinnin ohella myös osin energiaksi - esimerkiksi jäteautojen polttoaineeksi. Biokaasulaitos voisi myös helpottaa mahdollisten kompostorin häiriötilanteiden hoitoa.