perjantai 24. huhtikuuta 2009

Energiatehokkuusjulkistus

Sitra julkaisi tänään "Energiatehokkuus kansainvälisesti" -raportin, jota olen ollut mukana kirjoittamassa. Kokosimme siinä kansainvälisten edelläkävijöiden keinovalikoimasta Suomelle sopivia suosituksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Raportti tukee kansallisen energiatehokkuustoimikunnan työtä.

Analyysissä on käsitelty pääosin valtiotason toimia yhdyskuntasuunnittelun, rakentamisen, liikenteen, asumisen, palveluiden ja päästökauppasektorin ulkopuolisen teollisuuden aloilla. Lähempään tarkasteluun valittiin 12 edelläkävijämaissa toteutettua tai suunniteltua toimenpidettä, joiden arvioitiin olevan toteutuskelpoisia ja joilla arvioitiin olevan vaikuttavuutta myös Suomen oloissa. Tarkastelimme mm. sähköautojen käyttöönoton tukemista Tanskassa, Alankomaiden satelliittiperustaista liikennetariffijärjestelmää ja korjausrakentamisohjelmaa, Itävallan kokonaisvaltaista ilmasto-ohjelmaa, Ruotsin kunnallista energianeuvojajärjestelmää, Freiburgin ja Vancouverin yhdyskuntasuunnittelua, Japanin Top Runner laitestandardijärjestelmää ja globaalia ESCO-toimintaa.

Vaikka pääosin suositukset koskevat valtiotason toimia monet annetuista suosituksista tuovat ideoita myös kunnallispolitiikkaan. Espoossa tarvittaisiin esimerkiksi lähiöiden peruskorjausohjelma, kunnallisia energianeuvojia ja energiatehokkuutta parantavaa kokonaisvaltaista yhdyskuntasuunnittelua.

perjantai 17. huhtikuuta 2009

Energiatehokkaat hankinnat, saaristometsät ja risujen poltto

Eilen ympäristölautakunnan kokouksessa päätettiin taas tärkeistä ja keskenään kovin erilaisista ympäristöasioista.

Ehdotuksestani lautakunta suosittelee työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden energiatehokkaiden julkisten hankintojen ohjeiden toimeenpanoa osana Espoon kaupungin tuottavuusohjelmaa. Tässä on hyvä mahdollisuus säästää rahaa ja energiaa pienellä vaivalla.

Espoon ympäristönsuojelumääräyksiä päivitettiin mm. kieltämällä risujen poltto, kuten Helsingissä ja Vantaalla on jo tehty, sekä tiukentamalla määräyksiä esimerkiksi meluilmoitusten osalta. Risujen poltto on haitallisten pienhiukkasten lähde, ja erityisen haitallista lapsille ja astmaatikoille. Risut kannattaakin kompostoida tai hakettaa, jolloin ne saadaan hyödynnettyä puutarhanhoidossa.

Osana juhlavuoden metsiensuojeluhanketta päätettiin Suvisaariston hienon Bergö-Ramsö-kohteen suojelusta. Kävin tutustumassa alueeseen ennen kokousta, ja siellä on todella upeaa vapaata rantaviivaa ja saaristokalliomännikköä. Kannattaa käydä tutustumassa, bussilla 145 pääsee ihan viereen.

Lisäksi keskustelun aiheena oli Vantaalle tulevan jätteenpolttolaitoksen tuhkien ja kuonien loppusijoituksen ympäristölupahakemus. Valittu teknologia ei ole tehokkain mahdollinen, sillä poltettavasta jätteestä kolmanneksesta tulee tuhkaa, joka on osin ongelmajätettä. Tuhkalle on valmiit kalliosijoituspaikat Ämmässuolla, mutta ikävältähän tuntuu kuskata tonnikaupalla ongelmajätetuhkaa Vantaalta Espooseen. Jokaista kolmea sekajäteautoa kohti yksi tuhka-auto ajaa polttolaitokselta Ämmässuolle. Ympäristöluvasta päättää Uudenmaan ympäristökeskus, ja sinällään luotan kyllä heidän kykyynsä arvioida, ettei toiminnasta ole ympäristölle haittaa. Välillinen haitta kuljetuspäästöistä nyt joka tapauksessa syntyy.

Ympäristölautakunta lähetti eteenpäin myös edellisen lautakunnan tekemän aloitteen golf-kenttien saamisesta ympäristönormien ja ympäristöluvan alaisiksi. Espoossa mm. golf-kenttien vedenotolla on ollut haitallisia vaikutuksia, jotka on hyvä arvioida ennen uusista kentistä päättämistä. Aloite käsitellään ympäristöministeriössä.

Kokouksessa esiteltiin myös raportti Espoon ympäristön tilasta. Raportin mukaan ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden ja viheralueiden säilyttäminen ovat Espoon suurimmat ympäristöhaasteet. Tästä olen aivan samaa mieltä. Raportissa myös todetaan, että henkilöautoilu kasvaa nopeammin kuin väkiluku ja kulutus on kestämättömällä tasolla.

Ympäristökeskus on myös osana valvontatoimea tarkastanut autopesuloita ja hevostalleja. Hevostalleilla oleellista on rehevöittävät nitraattipäästöt, ja autopesuloissa kemikaali- ja öljypäästöt. Aineistosta myös selviää, että luonnonystävä pesee autonsa käsin, jolloin vettä kuluu murto-osa automaattipesusta, ja haitalliset kemikaalit voidaan välttää.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Luonnonvarastrategia valtavirtaistaa vihreitä periaatteita

Sitra julkisti tällä viikolla kansallisen luonnonvarastrategiatyön tulokset. Esille on nostettu tärkeitä asioita, kuten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kierrätyksen edistämistä. Hiukan hymyilyttää, että nämä esitellään puhuen hienosti biotaloudesta, josta EU:n strategisissa tavoitteissa on puhuttu jo pitkään. Ympäristöjärjestöt ja vihreät ovat myös ajaneet luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kierrätyksen edistämistä eli biotaloutta jo vuosikymmenet. Mutta eipäs olla kyynisiä, on hienoa että nämä ajatukset lähestyvät nyt valtavirtaa. Käytämme luonnonvaroja reippaasti yli luonnon uudistumiskyvyn, joten muutos on saatava aikaan, ja pian.

Kiinnostavaa on tietysti mitä biotalous käytännössä sitten on. Kysymys on Suomessa paljolti kestävästä metsien, viljelymaiden ja vesistöjen käytöstä. Siitä, että käytetään luonnonvaroja mahdollisimman niukasti ja mahdollisimman tehokkaissa tuotantoprosesseissa, ja kierrätetään käytetyt materiaalit mahdollisimman moneen kertaan, ja lopuksi hyödynnetään energiaksi. Tässä on meillä länsimaissa todella paljon tehtävää. Ennen pitkää jätteille tulee hinta, ja niistä kilpaillaan arvokkaana raaka-aineena.

Kuten strategiassakin todetaan, luonnonvarojen säästäväisellä käytöllä voidaan tukea hyvinvointia. Esimerkiksi puusta voidaan tehokkaissa biojalostamoissa hyödyntää paperikuitujen lisäksi arvokkaat luonnonaineet, joilla voidaan korvata esimerkiksi öljypohjaisia tekokuituja tai muovituotteita. Laaja kansallinen metsäpohjaisten biojalostamoiden kehitystyö on juuri saatu käyntiin.

Toinen tärkeä näkökulma on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen luonnonvarojen käytön globaalisti kasvaessa. Reippaasti tehostetut niukkaresurssiset prosessit ja toimintatavat ovat ainoa tapa jakaa luonnonvarat niin, että kaikille riittää ja luonto ei kärsi liikaa. Luonnon monimuotoisuus pitää saada myös käännettyä rahan kielelle, jotta sen tuhoamiselle saadaan hinta.

maanantai 6. huhtikuuta 2009

Jatkuvuus ja lapsen tarpeet esille päivähoidon strategiaan

Tänään valtuuston kokouksessa listalla oli jälleen monia isoja asioita. Talouden tasapainotuspäätösten ja Espoon kruunun hallinnon lisäksi keskusteltiin päivähoidon siirrosta sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen, mutta myös päivähoidon strategisista linjauksista vuoteen 2014 asti.

Yksi vahvimpia perusteluja päivähoidon siirrolle sivistystoimeen on jatkuvuuden parantaminen.
Jatkuvuuden puute onkin tällä hetkellä paha ongelma päivähoidossa. Lapsen näkökulma ei esimerkiksi tule riittävästi esille, kun päivähoidon, eskarin ja koulun paikkoja jaetaan. Päivähoitopaikkaa tarjotaan usein kaukaa kotoa, jolloin lapsen yhteys lähiympäristön kavereihin ei kehity eskariin ja kouluun siirtymistä ajatellen. Toisaalta yksityisiä päiväkoteja kilpailutettaessa lapset joutuvat usein luopumaan yhtäkkiä kaikista tutuista hoitajistaan. Kilpailutuksessa lasten jatkuvuuden tarpeilla ei tällä hetkellä ole painoarvoa. Ja kun vanhempi jää vauvan kanssa kotiin, isosisarus menettää tutun päiväkotipaikkansa. Tämän takia monet pitävät hoitopaikkaa varattuna vaikka eivät oikeasti sitä tarvitsisikaan.

Pahimmillaan lapsi on hoidossa useassa eri päiväkodissa kymmenien eri hoitajien ja kaverien kanssa, siirtyäkseen sen jälkeen uuteen tuntemattomaan eskariin, ja taas vuoden kuluttua uuteen tuntemattomaan kouluun. Näin ei saisi olla! Lapsella pitää olla oikeus jatkuvaan ja turvalliseen kasvuympäristöön.

Ehdotetussa suomenkielisen päivähoidon strategiassa kuitenkin jatkuvuus ja lapsen tarpeet jäivät taka-alalle. Ehdotinkin päivähoidon strategisiin linjauksiin vuosille 2009-2014 lisäystä lapsen kokeman jatkuvuuden ja turvallisuuden tunteen ottamisesta mukaan keskeisiin tavoitteisiin. Lisäys on tärkeä asia, sillä kun jatkuvuus saadaan kirjattua päivähoidon strategiaan ja visioon, voidaan siihen myös vedota kun käytännön päätöksiä jatkossa tehdään. Lisäysehdotukseni hyväksyttiin ilokseni yksimielisesti.

Suurin osa ajasta käytettiin säästökeskusteluun. Neuvottelutoimikunnan säästöohjelma hyväksyttiin täydennyksin ja säästöjen tarkempi kohdentaminen siirtyy lautakuntien vastuulle. Harmillisesti muutama hyvä täydennys, joita itse kannatin ei kuitenkaan saanut enemmistöä taakseen. Yksi tällainen oli ehdotus, ettei järjestöavustuksista leikattaisi sosiaali- ja terveyssektorilla. Järjestöt tekevät erittäin tärkeää julkisia palveluja täydentävää työtä, joka on lisäksi erittäin tehokasta - tapahtuuhan se suurelta osin vapaaehtoisvoimin. Lisäksi ehdotettiin nuorisovaltuuston ehdotuksen mukaisesti että valtuutetut luopuisivat kahden kuukauden kokouspalkkioistaan osana säästöohjelmaa. Kannatin ehdotusta mutta se sai valitettavasti vain pienen vähemmistön äänet taakseen.

Espoonkruunun osalta kannatin asukasneuvostojen säilyttämistä sekä 10-vuotisjuhlien kohtuullistamista taloudellisen tilanteen mukaisiksi ja isännöitsijän tavoitettavuuden lisäämistä asiakaspalvelun mittarointiin.

Lisäksi kokouksessa jätettiin 35 valtuutetun eli valtuuston enemmistön allekirjoittama aloite, jossa otettiin kantaa palmuöljydieselin vaihtamiseksi bussiliikenteessä kokonaisympäristövaikutuksiltaan kestävämpiin biopolttoaineisiin, kuten jätepohjaiseen biokaasuun.