maanantai 27. lokakuuta 2008

823 kertaa kiitos!

Espoon äänet on laskettu ja vihreille on tulossa kaksi valtuustopaikkaa lisää. Äänestysprosentti nousi myös mikä on hieno juttu! Itse sain hämmentävät 823 ääntä joka oikeuttaa valtuustopaikkaan. Kiitos luottamuksesta kaikille sadetta ja tuulta uhmanneille äänestäjille!

sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Ei anneta sateen haitata

Espoossa tuulee ja sataa, ennustetuksi myrskyksi tätä ei kuitenkaan voi sanoa. Ei anneta ilman haitata, tänään tehdään päätökset!

Etukäteen epäiltiin että vihreiden kannattajat jäisivät myrskyssä kotiin, mutta eikös sen pitäisi olla päinvastoin? Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja myrskyjä - saako myrsky ne jäämään kotiin jotka eniten asiaan haluavat vaikuttaa? Ei kun sadekamat niskaan ja vaaliuurnille :)

lauantai 25. lokakuuta 2008

Kestävä kehitys on myös taloudellisesti järkevä toimintatapa

Viime viikkojen oikukkaat talouskäänteet ovat värittäneet myös kunnallisvaalikeskustelua. Edessä on epävarmoja aikoja ja paljon haasteita. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää katsoa kauemmas ja miettiä kestäviä ratkaisuja. Vaikka nykytilanne on paljolti rahoitusmarkkinoiden sisäisistä asioista lähtöisin on selvää että globaali väestönkasvu, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen ovat myös tosiasioita jotka vaikuttavat jo suoraan talouteen. Taloudellistakaan menestystä ei pitkällä tähtäimellä voi saavuttaa ilman vastuullista toimintatapaa.

Kuntataloudessakin pitkällä tähtäimellä hyvinvointia luodaan kestävällä toimintamallilla. Esimerkiksi panostamalla uusiutuvan energian käytön lisäämiseen, rakentamisen energiatehokkuuteen ja jätteiden monipuoliseen hyötykäyttöön hillitsemme ilmastonmuutosta ja ympäristöongelmia mutta samalla säästämme myös paljon rahaa palveluiden tuottamiseen. Alkuinvestoinnit uuteen teknologiaan maksavat itsensä nopeasti takaisin ja tukevat myös työllisyyttä.

Joukkoliikenteen ja lähipalveluiden kehittäminen on myös investointi joka maksaa itsensä takaisin. Kun panostetaan joukkoliikenteen palvelutason merkittävään parantamiseen ja saadaan ihmiset sankoin joukoin sitä käyttämään, lisääntyy myös palveluiden tehokkuus ja ilmastopäästöt vähentyvät - nämähän ovat tulevaisuudessa suoraan rahaksi laskettavia etuja. Lähipalveluiden kanssa on sama asia - liikkumisen tarve vähenee ja sitä kautta myös päästöt ja liikkumiseen kuluva raha.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa olisi nyt jos koskaan tärkeää panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan ja perusterveydenhoitoon, joka on todella halpaa verrattuna kustannuksiin joihin päädytään ellei perusterveydenhoito ja ennaltaehkäisevä työ esimerkiksi neuvoloissa toimi.

Oleellista ei siis ole pelkästään se paljonko rahaa on jaettavana, vaan mihin raha laitetaan ja miten asiat järjestetään. Nämä päätökset on tehtävä kestävällä pohjalla riittävän pitkälle tulevaisuuteen katsoen.

torstai 16. lokakuuta 2008

Kaupunkiluonto ja viheralueet ovat arvokkaita

Espoon Keskuspuiston polkuverkostoa on viime kesänä laajennettu Finnoontien alikulun avulla Latokasken ja Vanttilan väliseen metsään josta polkuja pitkin pääsee aina Tillinmäkeen ja sitä kautta Saunalahteen merenrannan poluille asti. Lenkkeily poluilla on oma suosikkiharrastukseni ja muitakin ulkoilijoita reitillä riittää. Poluilla saa helposti yli 10 kilometrin lenkin jossa näkee hienosti kaupunkiluontotyyppien vaihtelun. Pari viikkoa sitten polun varrelta löytyi hienosti suppilovahveroita.

Muitakin hienoja luontokohteita on. Nuuksio, rannan kalliometsät esimerkiksi Soukan ja Suvisaariston seuduilla, Laajalahden rannat ja ulkoilusaaret ovat Espoon helmiä ja asukkaille tärkeitä. Vaikka kaupunki kasvaa, kaavoituksessa on huomioitava riittävät viheralueet ja suojeltava arvokkaat luontokohteet. Rakentamista voidaan tiivistää ennemmin joutomaille ja pusikoihin joita niitäkin Espoossa kehnon kaavoituksen seurauksena riittää.

Espoossa on myös paljon lähimetsiä, jotka ovat pienempiä mutta asukkaiden virkistyspaikkoina yhtä tärkeitä. Espoonlahdessa Sammalvuori on tärkeä henkireikä, jonka kallioilla olen itse hiihtänyt koulun hiihtokilpailuissa 80-luvulla ja jossa edelleen päiväkotilapset ja koululaiset retkeilevät ja suunnistavat. Itsekin käyn siellä edelleen ulkoilemassa kuten muutkin lähialueen asukkaat.

Jätevedenpuhdistamohanke, jota suunnitellaan Sammalvuoreen tiiviin asutuksen keskellä sijaitsevalle viheralueille osoittaa, että päätöksentekijöiden suunnitelmat ovat kaukana asukkaiden todellisista tarpeista. Suomenojan nykyisen puhdistamon laajennus on järkevä vaihtoehto, jota asukkaat kannattavat myös Suomenojalla. Puhdistamon lähellä sijaitseva lintulahti ja voimalaitos rajoittavat alueen vaihtoehtoisia käyttöjä eikä asutusta ole yhtä lähellä kuin muilla suunnitelluilla sijoituspaikoilla. Toivon todella että asukkaita kuunnellaan ja viheralueiden merkitys asukkaille tunnustetaan.

perjantai 10. lokakuuta 2008

Päivähoidon vaihtoehtoja lisättävä

Kokopäiväisen päivähoidon ja kotihoidontuen lisäksi olisi tarpeen kehittää joustavampia päivähoitomuotoja. Osapäivähoidon, kerhojen ja tarpeen mukaan saatavilla olevan kotiavun tarjoaminen olisivat lapsiperheiden arkea helpottavia hoitomuotoja, jotka myös vähentäisivät kokopäiväpaikkojen tarvetta ja sitä kautta päivähoidon kokonaiskustannuksia.

Päivähoitopaikkojen paikallista saatavuutta on myös pystyttävä parantamaan. Tämä on suuri haaste kasvavassa Espoossa. Kotihoidontuen Espoo-lisän korotuksella voitaisiin vähentää päiväkotijonojen ruuhkia. Lisäksi olisi järkevää varmistaa yksityisten päiväkotien toiminnan edellytykset. Palvelusetelimalli, jossa hoitomuodon voisi valita vapaammin olisi kokeilun arvoinen ratkaisu. Tällä hetkellä päivähoidon tarjonta ei riitä tarpeeseen joten tällä tavoin voitaisiin helpottaa ongelmaa, antaa enemmän valinnanvapautta vanhemmille ja tehdä yksityisen päivähoidon järjestäminen kannattavaksi. Monipuolinen palvelutarjonta helpottaisi sopivan hoitomuodon löytämistä eri perheiden tarpeisiin. Omat kokemukseni yksityisestä päiväkodista ovat olleet erittäin hyviä. Pieni päiväkoti ja pysyvä henkilökunta oli lapsille hyvä ympäristö.

Yksi yksityisen päivähoidon lisäetu on se, että yksityisillä hoidontuottajilla hakuprosessi on huomattavasti asiakasystävällisempi kuin tällä hetkellä kunnallisessa päivähoidossa. Yksityiseen hoitoon voi hakea vaikka vuotta ennen tarvetta, jolloin paikka järjestyy varmimmin haluttuna aikana ja halutussa paikassa ja perhe säästyy suurelta määrältä stressiä. Kunnallisessa hakuprosessissa neljän kuukauden hakuikkuna johtaa ikäviin viime hetken kaoottisiin tilanteisiin. Hakuprosessia olisi joka tapauksessa muutettava perheiden tarpeet paremmin huomioivaksi.

tiistai 7. lokakuuta 2008

Vihreiden ilmastoreformi - 12 ratkaisua kuntatasolle

Vihreät julkistivat tänään ilmastoreformin, jossa linjataan ilmastonmuutokseen vaikuttamisen keinoja kuntatasolla. Ohjelmassa on 12 konkreettista keinoa, joilla voidaan saada päästöt kuriin. Ehdotetut keinot mahdollistavat tavoiteltujen ilmastotavoitteiden saavuttamisen, ja niillä on myös muita positiivia vaikutuksia. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen on investointi, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin ja lisäksi työllistää, mikä tasaa laskusuhdanteessa talouden vaihteluita.

Ensimmäiseksi tulisi esityksen mukaan jokaisessa kunnassa laatia paikallinen ilmasto-ohjelma, jossa esitetään kunnianhimoinen ja toteuttamiskelpoinen tiekartta päästöjen vähentämisestä. Lisäksi Energian käyttöä on tehostettava ja korvattava fossiilisia polttoaineita kasvattamalla uusiutuvan energian käyttöä. Myös Energian tuotannon tehokkuutta on kasvatettava kaukolämpöverkkoa laajentamalla ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoa lisäämällä. Ehdotuksessa esitetään myös, että uuden rakentamisen tulee olla vähintään matalaenergiatasoa ja alkavan vaalikauden aikana jo passiivitaloja. Samalla nykyisen rakennuskannan energiatehokkuutta on parannettava. Kuntalaisia tulee opastaa energiaremonttien tekemisessä ja muussa energiatehokkuuden parantamisessa.

Reformissa korostetaan myös eheän ja tiiviin yhdyskuntarakenteen hyötyjä: helpottunutta joukkoliikenteen järjestämistä ja kevyen liikenteen käytön madaltunutta kynnystä sekä lähipalveluiden saatavuutta. Päivittäispalveluiden pitää olla pääsääntöisesti saavutettavissa jalan tai pyörällä. Kevyestä liikenteestä tulisi saada houkutteleva vaihtoehto rakentamalla kattava pyöräteiden ja -parkkien verkko. Kaikkialla joukkoliikenteen houkuttelevuutta voi parantaa lisäämällä tarjontaa, lyhentämällä matka-aikoja ja alentamalla lippujen hintoja. Joukkoliikenteen päästöjä on myös vähennettävä siirtymällä hybridi- ja kaasubusseihin sekä käyttämällä paikallisraideliikenteessä vihreää sähköä. Liikenteen päästöjen leikkaaminen edellyttää paitsi kestävien vaihtoehtojen edistämistä, myös autoilun rajoittamista kaupungeissa. Vähemmän autoilua tarkoittaa vähemmän ruuhkia, melua, saasteita ja onnettomuuksia – siis viihtyisämpiä ja kestävämpiä kaupunkeja. Pääkaupunkiseudulla on otettava käyttöön ruuhkamaksuja.

Merkittävä osa ilmastopäästöistä tulee ruoan ja erityisesti lihantuotannosta. Päiväkodeissa, kouluissa ja sairaaloissa tulee ottaa käyttöön yksi kasvisruokapäivä viikossa ja kunnan keittiöissä tulee suosia luomu- ja mahdollisuuksien mukaan myös lähiruokaa. Jätteen määrä pitää saada laskuun ja kierrätystä lisätä. Keskitetyssä biojätteen käsittelyssä tulee siirtyä kompostoinnista mädätykseen biokaasuksi, sillä näin jätteen energia saadaan talteen. Tämä on myös itsensä takaisin maksava järki-investointi.

Ilmaston kannalta on järkevää suunnata kulutusta tavaroista palveluihin – ja yleensä ajattelua kuluttamisesta yhdessä tehtäviin ja jaettaviin asioihin. Epäkaupalliset julkiset tilat, lähiliikunta-alueet, kirjastot ja mahdollisuus lyhentää vapaaehtoisesti työaikaa ovat myös ilmastopolitiikkaa. Lisäksi ilmastonsuojelu tulisi sulauttaa opetukseen kaikilla tasoilla päiväkodista korkeakouluihin sekä tiedotuksessa kuntalaisille tulee tarjota eväitä oman ilmastokuorman keventämiseen.

lauantai 4. lokakuuta 2008

Espoo toimii autojen ehdoilla

Asuinalueilla hurjastellaan, ajetaan päin punaisia ja teitä, kaistoja ja eritasoliittymiä rakennetaan niin ettei melusta ja saasteista jää kukaan paitsi. Itse en uskalla päästää ekaluokkalaistani kävelemään yksin paria sataa metriä koululle, koska liikenne matkalla ylitettävällä tiellä on niin holtitonta. Autoilua rajoittavia toimia, kuten ruuhkamaksuja ja hidasteita jarrutetaan. Autoilun vaihtoehtoja, joukkoliikennettä, kevyen liikenteen väyliä ja lähipalveluja ei kehitetä. Tällaisen kaupunginko me haluamme?

Näin juuri vertailun, jossa pääkaupunkiseutu osui asukastiheyden ja hiilidioksidipäästöjen vertailussa suoraan Amerikan esimerkkien, kuten Houstonin kanssa samoille sijoille, siinä missä muut Eurooppalaiset kaupungit olivat aivan eri sijoituksilla omana siistinä ryppäänään. Länsiväylää ajaessa ja uusia eritasoliittymiä katsoessa ei jää epäselväksi mikä Espoon päätöksenteossa on tärkeää.

Kyse ei ole vain pääväylistä, vaan myös asuinalueista, joiden suunnitteluun voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Keski-Euroopasta. Siellä on hienoja esimerkkejä asuinalueista, joiden ulkopuolelle yksityisautot jätetään. Sisäpuolella on ratikat, lähipalvelut ja kevyen liikenteen väylät. Turvallista, vihreää asuinympäristöä.

keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Talouskasvun ehdoilla elämisestä päästävä aidon kehityksen edistämiseen

Talouskasvun kestävät rajat on ylitetty jo vuosikymmeniä sitten teollisuusmaissa, mutta edelleen päätöksentekijät seuraavat pääosin vanhoja tunnuslukuja kuten bruttokansantuotetta. Suomessakin ihmetellään miten hyvinvointimme ei kasva vaikka talous kasvaa. Ongelma on, että luonnonvarojen riisto yli niiden uusiutumisen syö kasvua ja hyvinvointia toisesta päästä, eikä globaalissa taloudessa osata hahmottaa kokonaisuutta. Tilalle on ehdotettu uutta tavoitteenasetantaa, aidon kehityksen seurantaa, jossa oleellista on hyvinvointi ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Tunnetuin uusi mittari on YK:n kehittämä inhimillisen kehityksen indeksi HDI, joka koostuu odotettavissa olevasta elinajasta, lukutaidosta, koulutuksesta ja elintasosta. HDI ei kuitenkaan huomioi ympäristövaikutuksia.

Yksi ehdotettu ympäristön huomioiva vihreän talouden ja aidon kehityksen mittari on GPI, genuine progress indicator. GPI lasketaan bruttokansantuotteen pohjalta, mutta lisäämällä siihen BKT:ssä näkymättömän kehityksen arvioitu vaikutus, kuten vapaaehtoistyö ja vähentämällä siitä kehitystä estävien tekijöiden vaikutus, kuten saastumisen ja luonnonvarojen kestämättömän käytön vaikutukset. GPI:llä mitattuna nähdään että esimerkiksi Yhdysvalloissa GPI on alle puolet BKT:stä - eli yli puolet BKT:stä on kestämättömällä pohjalla. Mitäpä jos Suomessakin alettaisiin sekä valtion että kuntien tasolla katsoa GPI:tä vastaavia mittareita? Näin saataisiin päätöksentekoon kokonaishallintaa ja näkemystä, joka siitä nyt usein puuttuu.

Toinen kiinnostava indeksi on Brittiläisen ajatushautomon New Economics Foundationin kehittämä Onnellisen planeetan indeksi (Happy Planet Index) HPI, joka saadaan ihmisten itse kokemastaan hyvinvoinnista, elinajanodotteesta sekä ekologisesta jalanjäljestä. HPI:lla voidaan tunnistaa onko kehitys sellaista, joka tukee ihmisten hyvinvointia ja luonnonvarojen kestävää käyttöä niin että tulevaisuudenkin kehitys on turvattu. HPI tarkastelussa kärkeen nousevat Keski-Amerikan maat, joissa tulotaso ei ole erityisen korkea, mutta ihmiset ovat onnellisia, elävät varsin pitkään ja luonnonvaroja käytetään suhteellisen kestävästi. Suomi oli viime vuotisessa HPI tarkastelussa Euroopan keskitasoa. Laskennassa on toki parannettavaa, nyt Suomen sijoitusta laskee raskas vientiteollisuus, jonka ekologinen jalanjälki olisi reilua jakaa sinne missä tuotteet kulutetaan. Laskennan puutteista huolimatta tuloksia tukevat kuitenkin myös useat tutkimukset, joissa on todettu, että tietyn varsin matalan tulotason jälkeen lisätulot eivät enää kasvata ihmisten onnellisuutta.

Uudella tavoitteenasetannalla, jossa talouskasvun sijasta oleellista olisi ihmisten kokema hyvinvointi sekä kestävä kehitys Suomessa voitaisiin päästä eteenpäin nykytilanteesta, jossa perinteinen vapaan markkinatalouden ja talouskasvun sokean tavoittelun tie on kuljettu liian pitkälle.