lauantai 27. syyskuuta 2008

Unelmien kaupunkirakenne - Espoon askelmerkit

Unelmieni kaupungissa olisi viihtyisää ja turvallista. Kaikki tärkeä löytyisi läheltä tai nopean joukkoliikenneyhteyden päästä. Viheralueet olisivat riittävän kokoisia ja kaikkien saavutettavissa ilman autoilua. Kaupunki olisi energiatehokas ja ilmastovastuun edelläkävijä. Mitä se tarkoittaisi Espoossa?

Ensiksi luotaisiin järkevä joukkoliikenteen suunnittelun ja kaavoituksen yhteispeli. Rantarata ja Etelä-Espoon metro olisivat runkolinjat, jotka yhdistettäisiin tiheällä pikaratikkaverkolla kehäteiden suuntaisesti. Alueet, jotka jäisivät tämän verkon ulkopuolelle saisivat tiheät ja nopeat bussiyhteydet. Raidelinjojen lähelle tehtäisiin kaupunkimaisen tiivistä, tyylikästä täydennysrakentamista yhdistellen kerros- ja pientaloja. Työpaikat sijoittuisivat pääasiassa raideliikenteen solmukohtiin. Länsiväylälle ja Turunväylälle tulisi ruuhkamaksut Espoon rajoille sekä keskustaan mennessä. Ruuhkamaksujen tuloilla parannettaisiin joukkoliikenteen palvelutasoa ja alennettaisiin hintoja.

Asuinalueiden väliin jätettäisiin kunnon viheralueet, jotka jätettäisiin mahdollisimman luonnontilaisiksi. Jäljellä oleville viheralueille ei rakennettaisi hajanaisia pientaloalueita, kalliopuhdistamoja tai kauppahalleja. Sen sijaan olemassaolevien asuinalueiden pusikot ja jättömaat hyödynnettäisiin rakentamiseen. Yhdellekään hehtaarihallille ei myönnettäisi enää rakennuslupaa. Palveluiden lisärakentaminen ohjattaisiin lähipalveluihin asuinalueille.

Mitä saataisiin? Vähemmän yksityisautoilua, saasteita, melua, asfalttia, eritasoliittymiä, jättömaata ja pusikkoa. Enemmän kaupunkimaisuutta, turvallisuutta, luontoa ihmisten lähellä, toimiva joukkoliikenne ja lähipalvelut.

keskiviikko 24. syyskuuta 2008

Vieraantumisesta

On todella vaikea käsittää Kauhajoen tapahtumia. Mistä näin lohduton maailmankuva ja viha kumpuaa ja miten tähän on päädytty? Mikä yhteiskunnassamme on vialla? Taloudellisesti elämme rikkaita aikoja, mutta onko yhteiskuntamme liian kova? Eikö lapsia ja nuoria osata auttaa ja tukea oikein ja riittävästi? Välitämmekö tarpeeksi toisistamme? Maailma menee jatkuvasti monimutkaisemmaksi käsittää ja ihmisillä on aivan liian kiire. Mihin meillä on kiire - talouskasvu ja varallisuuden haaliminen on kuitenkin täysin toisarvoista onnellisen ja ihmisarvoisen elämän ja aitojen ihmissuhteiden rinnalla.

Toivon että lasten ja nuorten pahoinvointi nostetaan aidosti tärkeimpien asioiden joukkoon. Toivon että ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen panostetaan. Neuvolat, koulun terveydenhoitajat, psykologit, opettajat ja erityisopettajat ovat avainasemassa ja tekevät hienoa työtä. He ovat kuitenkin usein aivan liian kuormittuneita - resursseja tarvitaan lisää. Yhteisöllisyyttä on kehitettävä. Lasten ja nuorten positiivista ryhmäytymistä on tuettava kaikin keinoin. Yhteiskuntamme ja elämäntyylimme täytyy kehittää sellaiseksi että vanhemmilla on mahdollisuus olla aidosti ja tarpeeksi läsnä lastensa arjessa. Ja viimeiseksi - poliisilla pitäisi olla riittävät resurssit ja mahdollisuudet verkossa ilmenevien uhkaavien viestien seurantaan ja tragedioiden ennaltaehkäisyyn. Aselakiakin on syytä tarkastella kriittisesti - vaikka todelliset syyt piilevät syvemmällä voi aseiden hallussapidon tarkempi sääntelykin lisätä turvallisuutta.

lauantai 20. syyskuuta 2008

Joukkoliikenne on luksusta

Joukkoliikenteestä elää kummallinen harhakuva että se olisi jotenkin hankalaa ja epämukavaa yksityisautoiluun verrattuna. Kunpa kaikki vannoutuneet yksityisautoilijat antaisivat joukkoliikenteelle mahdollisuuden ja luopuisivat autoistaan vaikkapa viikoksi. Ihastuisivat. Itsekin olen joutunut aiemmin käyttämään päivittäisiin työmatkoihin autoa päiväkodin hankalan sijainnin vuoksi, mutta nyt kun pääsen taas ajelemaan kaikki työmatkat bussilla voin kertoa että se jos mikä on luksusta! Reittioppaalla on helppo etsiä parhaat yhteydet. Sitten voi istua ja ajatella omiaan tai vaikkapa torkkua kun bussi kiitää bussikaistaa vieressä seisovien autojonojen ohi. Ei tarvitse tankata, hermoilla ruuhkista, täyttää pesunesteitä kylmässä viimassa, raaputella ikkunoita, raivostua törkeästi ajaville (joita on nykyään paljon), etsiä olematonta parkkipaikkaa kiireessä, potea huonoa omaatuntoa hiilidioksidipäästöistä...

Joukkoliikenteen suosio onkin tänä vuonna kasvanut. Se on monella tapaa hyvä asia. Kun käyttäjiä saadaan lisää, suhteelliset kustannukset laskevat ja vuorovälejä voidaan tiivistää. Ilmasto kiittää, ruuhkat vähenevät ja matka-ajat nopeutuvat kaikilla. Kehitystä voisi nopeuttaa ruuhkamaksuilla, joukkoliikenteen merkittävillä hinnanalennuksilla ja satsauksilla kalustoon. Jokeri on hyvä esimerkki joukkoliikenteen vetovoiman kasvusta kun tehdään kaikki oikein - hyvin suunniteltu reitti, hyvännäköiset ja toimivat uudet bussit ja riittävän tiheä vuoroväli.

Vaikka raideliikennettä kannatankin Matinkylän metro on haaste Espoonlahden alueen joukkoliikenteelle. Espoonlahden suorat bussilinjat Länsiväylää Helsinkiin toimivat tällä hetkellä hyvin. On tärkeää huolehtia ettei Matinkylään tuleva metro huononna Espoonlahden alueen yhteyksiä niin että ihmiset siirtyisivät autoihin. Raiteet pitäisi saada pikaisesti ja kevyesti Espoonlahteen asti.

lauantai 13. syyskuuta 2008

EU:n tutkimusrahaa valokaapeleihin ja taivaalle

EU:n tutkimusrahan jakoperusteet näyttävät olevan menneiltä vuosikymmeniltä. EU rahoittaa tutkimusta seitsemännessä puiteohjelmassaan vuosina 2007-2013 yli 50 miljardilla eurolla. Raha jakautuu vähintäänkin mielenkiintoisesti. Suuret haasteet, kuten ilmastonmuutos, ympäristökysymykset ja energiatutkimus saavat yhteenlaskettunakin vain 4,2 miljardia euroa, eli alle kymmenesosan koko tutkimusrahapotista. Pelkästään ydinvoimatutkimukseen satsataan 2,8 miljardia euroa! Jos rahaa kohdistettaisiin kunnolla uusiutuvan energian ja ympäristöongelmien ratkaisuun näiltä toimialoilta voisimme saada EU:n talouteen myös enenevissä määrin kasvuvetureita. Kaikkialla tarvitaan ympäristöteknologiaa ja uutta energiateknologiaa. Toinen uusi tukijalka voisi olla biotekniikan ja biomassan hyötykäyttö - bioenergia, kestävät biopolttoaineet ja bioprosessit teollisuudessa. Tälle alueelle EU antaa 1,9 miljardia. Ja tähän kuuluu myös maatalous ja kalastus, joita eräät tärkeät jäsenmaat lobbaavat.

Minne raha sitten menee? ICT:lle 9 miljardia euroa, terveyteen 6,1 miljardia euroa. Mitenkään väheksymättä kumpaakaan näistä aloista en usko, että tulevaisuutemme kannalta järkevintä on laittaa tutkimusrahat vain näihin asioihin. Avaruustutkimukseenkin laitetaan 1,4 miljardia, eli enemmän kuin ilmastotutkimukseen.

Älkää kuitenkaan käsittäkö tätä kritiikkiä väärin. Olin keväällä Brysselissä evaluoimassa yhtä EU:n tutkimusrahahakua ja vaikutuin hankehakemusten laadusta ja kovasta seulasta jolla rahoitettavat hankkeet valitaan. Painopistevalintoja tehdessä olisi kuitenkin hyvä katsoa maailmaa eteenpäin, ei taaksepäin.

torstai 11. syyskuuta 2008

Ilmastoaktivismin erävoitto

Iso-Britanniassa hiilivoimalan sulkemista yrittäneet Greenpeacen aktivistit on vapautettu syytteistä oikeudenkäynnin jälkeen, koska valamiehistön mielestä hiilivoimalaitoksen sulkeminen oli perusteltua, sillä voimalan hiilidioksidipäästöt aiheuttavat ilmstonmuutoksen kautta enemmän haittaa kuin aktivistien laitokselle aiheuttama haitta.

Päätös on historiallinen ja mielenkiintoinen. Perinteisesti maapallon saastutus ja tuhoaminen ei ole ollut oikeusistuimessa kovinkaan paha rikos verrattuna esimerkiksi omaisuuden tuhoamiseen. Ympäristörikoksista rangaistukset ovat pieniä jos niitä on ollenkaan.

Itseäni kummastuttanut esimerkki läheltä arkielämää on mitättömät sakot mitkä arvokkaan kaupungin maalla olleen Espoonlahden rantalehdon luvatta hakannut grynderi sai merinäköalaa havitellessaan. Luonto ja luonnonvarat on maapallon yhteistä omaisuutta, jonka kunnioittamisen pitäisi mennä lyhytnäköisen voitontavoittelun edelle.

maanantai 8. syyskuuta 2008

Ydinsähköharhoja

Viime päivinä on saanut lukea kummallisia energiakannanottoja. Ensin Vanhanen on sitä mieltä että nyt kannattaa ripotella kylät entistä enemmän hajalleen ja huristella niiden väliä sähköautoilla - mainitsematta kuitenkaan miten tämä sähkön massiivinen lisätarve tuotetaan tilanteessa missä nykyistäkin kulutusta pitäisi leikata jotta ilmastotavoitteet saavutetaan. Vanhanen kannattaa järkevästi bioenergiaa, mutta Suomen biomassalla ei kestävällä pohjalla koko autokantaa ruokita - tai sitten luovutaan kokonaan muusta metsäteollisuudesta. Ehkä Vanhanen ratkaiseekin asian tekemällä puolen tusinaa ydinvoimalaa. Mutta toisin kuin usein luullaan ydinvoima ei ole päästötöntä. Uraanin louhinnasta, jalostuksesta ja kuljetuksesta koituu myös hiilidioksidipäästöjä puhumattakaan radioaktiivisesta jätteestä ja louhinnan haitallisista ympäristövaikutuksista. Jätteet ovat turvallisuusriski ja niiden turvallinen loppuvarastointi edellyttää vakaata maaperää ja yhteiskuntaa tuhansiksi vuosiksi eteenpäin.

Sitten Lilius vielä sanoo että kaikkien halukkaiden täytyisi saada rakentaa ydinvoimala. Tämäpä olisi mielenkiintoinen näkymä, varsinkin kun ydinvoimaloille ei saa täysiä vakuutuksia niiden suurten riskien vuoksi, vaan valtiot vastaavat mahdollisen ydinonnettomuuden seurauksista. Niinpä sitten energiafirma saa hyvät voitot voimalan rakentamisesta kun vakuutuksiinkaan ei tarvitse liikaa tuhlata rahaa, ja onnettomuuden sattuessa voi jättää inhan saastuneen maaperän ja mennä johonkin toiseen paljon kivempaan maahan.

Miksiköhän Lilius ei kannata energian säästöä, energiatehokkuutta, maalämpöä, tuulivoimakapasiteetin reipasta lisäämistä ja aurinkosähköä? Näistä "kilpailevista" ratkaisumalleista ei ropise rahaa Fortumin kassaan, mutta yhteiskunnalle ne olisivat paras vaihtoehto.

lauantai 6. syyskuuta 2008

Torikampanjointia ja iloisia yllätyksiä

Tänään oli hieno ilma kampanjoida Kivenlahden torilla. Kuvassa näkyy tyypillinen Espoolainen kulttuurimaisema: pitkittynyt rakennustyömaa...

Espoonlahden vihreiden vaaliteemoja ovat viheralueiden säilyttäminen, raiteet pikaisesti Espoonlahteen asti ja peruspalveluiden säilyttäminen ja kehittäminen. Peruspalveluihin kuuluu Kivenlahden kirjasto, joka juhli tänään 25 vuotissynttäreitään. Sieltä minäkin aikanaan tiedonjanoisena koululaisena kävin hyllyjä läpi etsien näkymiä erilaisiin maailmoihin. Ja 80-luvulla kirjaston c-kasettivalikoimat olivat kova juttu!

Illalla oli mukava yllätys seurata lähikaupan valikoiman laajentumista: hyllystä löytyi luomuespressoa. Maailma muuttuu pala kerrallaan!

torstai 4. syyskuuta 2008

Päivähoitoon vaihtoehtoja

Päivähoidon maksuttomuudesta viime viikkoina käydyssä keskustelussa on sivuutettu muutamia oleellisia seikkoja. Ensinnäkin kustannusvaikutuksia arvioitaessa ei ole otettu huomioon maksuttomuuden vaikutusta päivähoidossa olevien lasten määrään. Tällä hetkellähän alle 3-vuotiaiden lasten kotihoito on erittäin suosittua. Jos kotona hoidettavat lapset vietäisiin innolla maksuttomaan päivähoitoon kustannusvaikutus voisi olla huomattavasti nyt esitettyä suurempi.

Toinen näkökohta on se, että kaksi päivähoidon tämänhetkistä keskeistä ongelmaa, hoidon laatuongelmat (liian suuret ryhmät, riittämättömät erityistuen resurssit jne.) sekä vaihtoehtoisten hoitomuotojen puute eivät maksuttomuudella paranisi, ennemminkin päinvastoin. Vaihtoehtoisilla hoitomuodoilla tarkoitan kotihoidon lisäksi erilaisia yhdistelmiä, kuten osapäivähoitoa tai kotiapua satunnaiseen hoitotarpeeseen. Tällaiset ratkaisut olisivat selvästi kokopäivä-päiväkotihoitoa edullisempia, ja vastaisivat paremmin perheiden moninaisiin tarpeisiin. Uskon että on järkevää panostaa varhaislapsuuden tukemiseen lisää rahaa, mutta se tulisi sijoittaa ensisijaisesti ryhmäkokojen kohtuullistamiseen, erityisopetusresursseihin sekä hoitomuotojen ja lapsiperheiden tuen kehittämiseen. Hoitomaksuja voisi lisäksi tarkistaa niin, että kannustinloukut pieni-ja keskituloisilta purettaisiin.

tiistai 2. syyskuuta 2008

Ilmasto ja sää on eri asioita!

Ihmettelinpä taas eilen Lehtomäen valjuun ilmastouutisointiin liittyvää hesarin verkkokeskustelua lukiessani miten on niin vaikeaa erottaa kaksi asiaa toisistaan, ilmasto ja sää. Jos vaikkapa Suomessa on ollut kylmä ja sateinen kesä, ollaan sitä mieltä että mitään ilmastonmuutosta ei olekaan. Ja jos uutisoidaan että ilmastopaneeli on tehnyt skenaarioita maapallon keskilämpötilan kasvusta 50 vuoden päähän, sanotaan että eihän sellaista voi ennustaa kun sääennusteitakaan ei osata tehdä. Tai sitten sanotaan, että onhan maapallolla ennenkin ollut kylmiä ja lämpimiä kausia. Niin onkin, mikään niistä ei ole vaan aiemmin johtunut ihmisestä, kuten tämä tässä. Ja ne aiemmat ovat vieneet elinedellytykset monilta ihmistä edeltäneiltä lajeilta.

Myönnetään, ilmastonmuutos on tosi mutkikas asia. Siinä on kysymys maapallon laajuisen keskilämpötilan pitkän aikavälin seurannasta ja lämpötilaa laajemmasta kokonaisuudesta, joka liittyy maapallon elinedellytysten muuttumiseen. Ja siitä, että tämä on ihmisen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamaa, ollaan tiedepiireissä yksimielisiä.

Kyllähän ilmaston muuttuessa säätilatkin muuttuvat, mutta oleellista on se, että ilmastoa mitataan pitkän aikavälin keskiarvoilla, joista vuosittainen vaihtelu suodattuu pois. Ja ilmaston ennustaminen on vaikeaa, mutta tietyt perusmekanismit tunnetaan riittävän hyvin, että karkealla tasolla tätä pitkän aikavälin keskiarvoa voidaan ennustaa. Sään ennustaminen sen sijaan vaikenee entisestään, kun ääri-ilmiöt ja vaihtelu lisääntyy.